Lauantaiaamuna kello seitsemän aikaan Karungin kyläyhdistyksen Kotituvalla on uuni lämpenemässä ja rieskapartio valmistautumassa päivän urakkaansa. Eija Tervahauta on ehtinyt pyöräyttää pullataikinan nousemaan. Rieskat ja pullat leivotaan aamutuimaan. Kun kyläyhdistyksen Rieskakahvila avataan, asiakkaat saavat lämpimät rieskat ja pullat.
Paikalla ovat Tervahaudan lisäksi rieskamestari Lea Lehto, apulainen Helena Kivilompolo, hätävara Laila Anttila-Jokinen ja kassööri Päivi Viitavaara. Tervahauta on kyläyhdistyksen sihteeri, eli sähläri.
– Taikinanteko, punnitus, paukutus, leivonta, paisto ja pussitus, naiset kertovat rieskanteon vaiheet.
Kuulostaapa nopsalta.
Helena Kivilompolo alkaa mitata vettä ja jauhoja rieskataikinaa varten. Taikina-astiassa on valmiina turvotetut kaurahiutaleet. Kaura tuo rieskaan pehmeyttä. Tuoreen rieskan voi kääntää vaikka rullalle sen murtumatta. Tarvitaan vielä suolaa, vettä, ohrajauhoja ja kuivahiivaa. Kivilompolo alustaa taikinan. Sillä välin Eija Tervahauta ja Lea Lehto leipovat pullataikinasta voisilmäpullat ja kanelikierrepullat.
Kivilompolo punnitsee taikinasta 525 gramman painoisia taikinapaloja, joista Lea Lehto ”paukuttaa”, eli muotoilee limpun muotoisia taikinapalloja. Sen jälkeen alkaa varsinainen rieskan leipominen, joka on uskottu Lea Lehdon tehtäväksi.
Lehto asettelee leivinpöydälle pyöreän jauhokeon, jonka keskelle hän laittaa taikinalimpun, tasoittelee, ripottelee jauhoja päälle ja alkaa kaulita taikinaa, kunnes se on oikean vahvuinen ja pyöreä. Ylimääräiset jauhot hän sutii sivuun reunoilta ja rieskan päältä. Pyyhkäisee vielä kädellä rieskan pintaa varmistaakseen, että se on tasaisen paksu. Sitten otetaan tärppä.
– Alapuolelle painetaan tärpällä harvaan ja vain yhteen suuntaan. Tämä sen vuoksi, että rieska ei paistu kahteen kuoreen, Lehto selittää.
Rieska käännetään, ylimääräiset jauhot poistetaan ja rieskan oikea puoli saa tärpän painalluksista tasaisen ruudukon pintaansa. Sitten uuniin.
Rieskat paistetaan pitsauunissa 350 asteen lämmössä kolmen kappaleen erissä.
– Valmiissa rieskoissa tärpän silmissä on tummia kohtia tasaisesti eri puolilla rieskaa, kun rieska on tasaisen vahva, Lehto paljastaa.
Työ on tehokasta. Esimerkiksi Lehdolla menee yhden rieskan tekemiseen paakusta paistovalmiiksi vain puolitoista minuuttia.
Rieskasavotan ohessa naiset ehtivät vaihtaa kuulumiset ja suunnitella tuleviin tapahtumiin liittyviä tehtäviä. Juttu luistaa ja huumori kuuluu asiaan.
Kaikki työ tehdään talkootyönä eikä kukaan saa palkkaa. Karungin kyläyhdistys pitää Rieskakahvilaa auki kerran viikossa, lauantaisin yhdistyksen Kotituvalla. Tänä vuonna huokaistiin ja pidettiin tammikuu lomaa. Kahvilassa saa pullakahvit tai hakea rieskaa ja pullaa kotiin. Joskus leivotaan kampanisuja, kuivakakkuja, piirakoita, pikkupitsoja tai suolapaloiksi sarvia. Omat rieskat voi varmistaa jättämällä tilauksen ennakkoon.
Leipojilla hupenee kyläyhdistyksen vapaaehtoistyössä koko lauantaipäivä. Rieskoja leivotaan ja paistetaan kysyntää silmällä pitäen parinkymmenen rieskan satseissa.
– Pidämme uunia päällä ja leivomme rieskoja tarvittaessa lisää. Emme tee turhia kasoja, jotta koko päivän on tarjolla lämmintä rieskaa, Lehto sanoo.
Rieskoilla rahoitetaan kylätoimintaa. Rieskakahvilan tuotot menevät kyläyhdistyksen kassaan, josta maksetaan muun muassa Entisen TB:n bensiiniaseman tiloissa toimivan Kotituvan vuokra.
– Nämä on ykkösluokan vaimoja. Koko päivä heillä tässä menee, kiittelee puheenjohtaja Lasse Angeria talkootyössä uurastavia rieskanleipojia.
Karungin kyläyhdistys ry
Karungin kyläyhdistys ry merkitty yhdistysrekisteriin 21.11.2000. Toiminta alkanut aikaisemmin Karungin kylätoimikuntana.
Kotitupa on kyläyhdistyksen toimintatila entisellä TB:n asemalla.
Rieskakahvila avoinna lauantaisin.
Rieskakerho joka toinen tiistai. Kerhossa voi kympin kerhomaksulla leipoa 4–5 rieskaa ja saada tarvittaessa ohjauksen rieskan leipomiseen.
Urheilukentän nurmikon leikkaus, latuverkoston ja laavujen huolto.
Rajalta rajalle -hiihdon viimeisen etapin huoltopiste.
Vapputapahtuma.
Kylänraitit siistiksi -tapahtuman koordinointi Karungissa.
Kanttiini vetouistelukilpailussa.
Avoimet kyläpäivät -tapahtuma 8.6.
Kylätupa toimii kerhojen, senioripiirin ja kurssien tapahtumapaikkana.
Koululaiset pitävät pieniä jaksoja kahvilaa luokkaretkikassan kartuttamiseksi.
Tavoitteena matalan kynnyksen toiminta ja kohtaamispaikka kyläläisille
