Sote-päätöksenteossa tarvitaan monipuolista osaamista. Ymmärrys toimintaympäristön merkittävistä muutoksista on osa päätöksentekoa eli tieto siitä, millaisten megatrendien keskellä elämme ja millaisia vaikutuksia niillä on hyvinvointiimme.
Väestö ikääntyy, moninaistuu ja keskittyy asutuskeskuksiin. Työelämään, toimeentuloon liittyvä epävarmuus ja ekologinen kriisi ovat läsnä ja osaltaan lisäävät mielenterveyden haasteita. Liikkumattoman elämäntavan vaikutukset voivat olla merkittäviä. Digitalisaatio tarjoaa myönteisiä mahdollisuuksia ja hankalia uhkia. Sote-ammattilaisten riittävyys aiheuttaa haasteita.
Valtuutetun rooli hyvinvointialueilla poikkeaa valtuutetun roolista kunnissa. Alueiden päätöksenteossa on tärkeää sisäistää se, että päätöksiä tehdään huomioiden koko hyvinvointialueen etu. Valtuutetut päättävät budjetista ja siitä, millaisia hyvinvointipalveluita, kuinka paljon, missä ja miten tarjotaan.
Jotta päätöksenteko vastaisi optimaalisesti väestön tarpeisiin, on päätöksenteon perustuttava relevanttiin tietoon. Valtuutetun on perusteltua ymmärtää se, mistä tekijöistä ja miten hyvinvointi muodostuu ja mistä taloudellisessa päätöksenteossa on kyse. Sekä makro- että mikronäkemyksellisyyttä tarvitaan. Perehtyneisyys sosiaali- ja terveyspolitiikkaan sekä terveys- ja sosiaalitalouteen näyttelee tässä olennaista roolia.
Aluevaltuutettujen päätökset vaikuttavat konkreettisesti kaikkien hyvinvointiin. Jos he tekevät päätöksiä, jotka lisäävät tehottomuutta, tarkoittaa se sitä, että osa ihmisistä jää ilman tarvittavaa hoitoa tai he saavat vähemmän hoitoa kuin olisi tarpeen. Tehottomuuden ja epärationaalisuuden hinta voi näyttäytyä ennenaikaisena kuolemana.
Toivottavasti näemme valtuutettuina henkilöitä, jotka hallitsevat riittävästi soten toimintalogiikkaa ja perustavat päätöksensä relevanttiin tietoon. Tämä olisi meidän kaikkien etu.