Kevään kuntavaaleissa hyvin ääniä keräävät ehdokkaat pääsevät valtuustoihin päättämään, mihin suuntaan palveluja lähivuosina viedään.
Valtion päätökset ja lainsäädäntö antavat päätöksenteolle selkeät reunaehdot, mutta poliittista harkintavaltaa jää kuntapäättäjille aina jonkin verran. Vähiten harkintamahdollisuuksia jää köyhimpien kuntien päättäjille, sillä lähes kaikki kunnan rahat menevät lakisääteisten palvelujen hoitoon.
Vaaleihin valmistautuvia ehdokkaita kuunnellessa voi tuntua, että ehdokas uskoo rahojen riittävän melkein mihin tahansa. Vaalien jälkeen kuitenkin paljastuu, että liikkumavara on pieni. Jos ei jostakin palvelusta oteta rahaa pois, uuteen palveluun ei tahdo löytyä rahaa. Kunnan velka tuppaa aina kasvamaan.
Kunnat saavat rahansa kunnallisverosta, kiinteistöveroista ja erilaisista kuntalaisilta perittävistä maksuista. Loput rahat tulevat valtionosuuksista ja myyntituloista.
Valmisteilla olevan sote-uudistuksen myötä kiinteistöveron suhteellinen merkitys kuntataloudessa kasvaa. Tarkoitus on kerätä kiinteistöverolla noin viidennes kuntien verotuloista (LK/PS 16.3.). Palkoista perittävien verojen jatkuvaa nostoa on pyritty hillitsemään jo ennen soteakin.
Kiinteistöjen verottamisessa on kuntien näkökulmasta yksi hyvä puoli. Kiinteistöt eivät muuta pois maasta. Niistä voi kerätä takuuvarmaa tuloa vuodesta toiseen.
Kiinteistöveron heikkous on, ettei vero ota huomioon kiinteistössä asuvan tuloja. Verotuksen progressio vähenee, jos tuloverotuksen tilalle tulevat yhä suuremmassa määrin kiinteistöverot.
Kiinteistöveron heikkous on myös se, ettei verotuksessa ole otettu huomioon kiinteistöjen arvon kehitystä. Vaikeilla muuttotappioalueilla omakotitalon markkina-arvo voi olla romahtanut, mutta verotusarvo ei ole pudonnut.
Kiinteistöjen arvot on totuttu määrittelemään hyvin verkkaisesti. Jos kiinteistöveron merkitystä aiotaan kasvattaa, verotettavien kiinteistöjen arvoa pitää seurata selvästi nykyistä paremmin. Ei ole oikein, jos kiinteistön hinta tippuu, mutta verot kiristyvät.
Valtiovarainministeriö päätti viime vuoden lopulla uudistaa kiinteistöverojärjestelmää. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jukka Hakolan mukaan joidenkin kiinteistöjen verotusarvot voivat työn seurauksena laskea. Tämä on välttämätöntä, mikäli oikeudenmukaisuudesta pidetään kiinni.