Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajan Olli Rehnin mukaan he seuraavat huolestuneena velkaantumisen kasvua. Tämän takia lainakaton kiritys muiden kuin ensiasuntojen osalta tehtiin maanantaina. Finanssivalvonnan mukaan kotitalouksien velkaantuneisuus on Suomen rahoitusjärjestelmän merkittävin haavoittuvuus.
Nykyinen lainakatto on saanut toimivuudestaan paljon kritiikkiä. Esillä on ollut, toimisiko nykyistä vakuuksiin perustuvaa lainakattoa paremmin nimenomaan ostettavan asunnon arvoon tai lainanottajan lainanhoitokykyyn perustuva lainakatto.
STT kysyi maanantaina Rehniltä, ollaanko lainakattoa edelleen valmiita kiristämään tai tarvitseeko Finanssivalvonta uusia työkaluja, jos kotitalouksien velkaantuminen yhä jatkuu. Rehn ei sulje eri vaihtoehtoja pois.
– Korostan kuitenkin sitä, että kyettäisiin monipuolistamaan makrovakausvälineistöä niin, että esimerkiksi pelkästään vakuuksiin sidottu enimmäisluototussuhde voisi täydentyä asunnon arvoon sidotulla lainakatolla, Rehn sanoi.
Rehn myös nosti esiin paljon kannatusta saaneen positiivisen luottorekisterin, jonka lainsäädäntövalmistelu on menossa.
– Se mahdollistaisi kulutusluottojen paremman seurannan, joka tällä hetkellä on yksi syy liiallisen velkaantumisen jatkumiseen, Rehn sanoi.
Finanssivalvonta on selvittänyt luottolaitosten kulutusluottoihin liittyviä käytäntöjä. Selvityksestä ilmeni, että luottolaitokset ovat edistäneet kulutusluottojen kasvua monin keinoin. Finanssivalvonnan mukaan huolestuttavaa on se, että kasvua on haettu myös luotonmyöntökriteereitä löysentämällä, luottosummien maksimimääriä nostamalla ja laina-aikoja pidentämällä. Lisäksi Finanssivalvonta havaitsi puutteita sääntelyn noudattamisessa. Luottopäätöksiä tehdään joissakin tapauksissa liian suppeilla tiedoilla, jolloin asiakkaan luottokelpoisuuden arviointi jää puutteelliseksi.