Kerrankin Donald Trump kuunteli asiantuntijoita ja avustajia.
Amerikkalaiskenraalit onnistuivat kääntämään suoraviivaisen presidentin pään siinä, että vetäytyminen Afganistanista on huono idea. Sellaisen lupauksen Trump oli antanut vaalitaistelun tiimellyksessä.
Trump selitti puheessaan Fort Myerin sotilastukikohdassa maanantaina, että hän oli vaistonvaraisesti kannattanut Afganistanista vetäytymistä, mutta istuessaan Oval officen työpöydän ääressä hän oli tullut toisiin ajatuksiin. Maailman ykkösvaltio ei voi luikkia häntä koipien välissä kriisipesäkkeestä.
Amerikkalaisjoukkojen lähtö synnyttäisi Trumpin mukaan tyhjiön, joka jäisi Talibanin ja muiden ääri-islamilaisten voimien täytettäväksi.
Tämä on johtopäätös, jonka kuka tahansa Afganistanin asioita seurannut olisi voinut tehdä. Trumpille tämä oli kuitenkin kaikkea muuta kuin helppoa. Ensinnäkin hän joutui syömään sanansa ja toisekseen päättämään jostakin, jossa ei ole luvassa nopeaa voittoa.
Itse asiassa trumpmaisempi ratkaisu olisi ollut, että rensselit selkään ja kotimatkalle.
Nyt mennään toiseen suuntaan. Amerikkalaisjoukkoja luultavasti vahvistetaan Afganistanissa, vaikka Trump ei maininnut mitään lukuja. Itse asiassa puolustusministeri James Mattis sai jo kesäkuussa luvan lähettää 3 900 lisäsotilasta Afganistaniin. Mitään konkreettista ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut asian tiimoilta.
Trumpin maanantain puheen jälkeen puolustusministeri Mattis sanoi useiden liittolaismaiden olevan valmiita vahvistamaan läsnäoloaan Afganistanissa.
Tällainen pyyntö saattaa tulla myös presidentti Sauli Niinistölle , kun hän tapaa Trumpin ensi viikolla Washingtonissa. 30 suomalaista sotilasta on tällä hetkellä koulutustehtävissä Afganistanissa.
Trumpin presidenttikausi on ollut kompurointia skandaalista toiseen. Päätös tukea Afganistanin nykyhallintoa ääri-islamilaisia vastaan on harvoja pilkahduksia siitä presidentillisyydestä, jota maailman ykkösjohtajalta odotetaan. Sitä ei edes pilattu versaalikirjaimilla kirjoitetulla Twitter-viestillä.
Trump olisi varmasti mielellään kertonut, miten asiat pannaan kuntoon Afganistanissa. Nyt hän tyytyi toteamaan, että "olen ongelmien ratkaisija" mutta ei antanut tarkempaa vihiä siitä, mikä se ratkaisu voisi olla Afganistanin loputtoman välienselvittelyn kohdalla.
Vaikeaa se olisikin, sillä jakolinjat rutiköyhän maan sisällä ovat niin syvät, että niitä ei hetkessä parsita umpeen. Trump sanoi varovaisesti, että Talibanin maltillinen siipi voi olla mukana poliittisessa ratkaisussa joskus tulevaisuudessa. Samaa oli kuultu jo Barack Obaman presidenttikaudella.
Tästä on pitkä matka Trumpin mielipiteeseen vuodelta 2012. Tuolloin hän kirjoitti, että "me rakennamme teitä ja kouluja ihmisille, jotka vihaavat meitä".
Yhdysvallat ja muut länsimaat ovat toden totta upottaneet jättimäisiä rahasummia Afganistanin infrastruktuurin, demokratian ja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. Tulokset ovat olleet laihoja. Taliban on vahvempi kuin pitkään aikaan.
2 400 kuollutta
Yhdysvaltojen sotilaita on ollut Afganistanissa loppuvuodesta 2001. Presidentti George W. Bush määräsi Afganistanin miehityksen, kun maan Taliban-hallinto kieltäytyi luovuttamasta Osama bin Ladenia syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen.
Taliban syrjäytettiin Afganistanin johdosta, mutta sen vastarinta amerikkalaisten johtamia ulkomaisia joukkoja on jatkunut keskeytyksettä.
Enimmillään amerikkalaisia sotilaita oli Afganistanissa yli 100 000. Nyt heitä on 8 400, joiden sanotaan olevan maassa kouluttamassa Afganistanin hallituksen sotilaita.
Yhdysvaltojen sotilaita on kuollut Afganistanissa yli 2 400. Tänä vuonna kuolleita on 11.