Suomalaisten keskimääräiset D-vitamiinitasot nousivat reippaasti 2000-luvun alussa, ilmenee väitöstutkimuksesta. Vielä vuonna 2000 yli puolella kansalaisista D-vitamiinitaso oli alle 50 nmol/l, jota pidetään yleisesti riittämättömänä. Kuitenkin jo runsaat kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2011 D-vitamiinitaso oli riittävä yli 90 prosentilla väestöstä.
Lue myös : Nyt ulos lataamaan D-vitamiiniakut – Kesällä vitamiinia ei tarvitse syödä purkista
Aihetta tutkineen terveystieteiden maisteri Tuija Jääskeläisen mukaan D-vitamiinitasojen nousu selittyy elintarvikkeiden vitamiinitäydentämisellä sekä lisääntyneellä D-vitamiinilisien käytöllä, vaikka muillakin tekijöillä voi olla osuutta nousuun.
– D-vitamiinitason nousu osoittaa ravitsemuspoliittisten päätösten olleen kansanterveyden näkökulmasta onnistuneita, Jääskeläinen sanoo.
Riittävä D-vitamiinitaso ei tutkimuksen mukaan edellytä vitamiinilisien käyttöä, jos päivittäiseen ruokavalioon kuuluu nestemäisiä maitotuotteita ja kasviöljypohjaisia ravintorasvoja ja kalaa syödään vähintään kaksi kertaa viikossa. Terveellisiä elintapoja noudattavilla D-vitamiinitasot olivat keskimäärin suuremmat kuin niitä noudattamattomilla.
Lue myös : Onko D-vitamiinin saanti vaarassa, jos kesällä ei paista aurinko? – 4 kysymystä vitamiineista
Tutkimuksessa selvitettiin myös matalan D-vitamiinitason yhteyttä masennuksen ja lihavuuden riskiin. Yksiselitteistä näyttöä ei saatu: naisilla yhteyttä ei havaittu, mutta miehillä matalat D-vitamiinitasot olivat yhteydessä suurempaan masennushäiriön esiintyvyyteen ja ennustivat vyötärönympäryksen kasvua ilman painonnousua.
Tutkimus perustui suomalaista aikuisväestöä edustavien Terveys 2000 ja Terveys 2011 -tutkimusaineistoihin. Jääskeläinen väittelee aiheesta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa torstaina.