Pääkirjoitus

Rauhaa rajan takaa

Pakolaiskriisin laukeaminen osoittaa Venäjän ja Suomen suhteiden lämpenevän. Turvapaikanhakijat ovat osa peliä.

Venäjällä kaikki näyttää toimivan niinkuin Kekkosen aikaan. Valta on keskitetty Kremliin ja jos Venäjän presidentti Vladimir Putin jotakin päättää, se myös pitää. Jos haluaa muutosta, olennaista on saada Putin kiinnostumaan ongelmasta.

Tämä kävi hyvin ilmi, kun presidentti Sauli Niinistö vieraili Moskovassa tällä viikolla.

Putinin ja Niinistön keskusteluissa päällimmäiseksi nousi, miksi Venäjän puolelta on tullut tänä talvena Suomeen satoja turvapaikanhakijoita Sallan ja Rajajoosepin raja-asemien kautta. Niinistö on kysynyt asiasta aiemmin Putinilta ja tiistaina oli Putinin vuoro vastata.

Putin kertoi, että Venäjä on sitoutunut rajoittamaan turvapaikanhakijoiden tuloa Suomeen. Sallasta ja Rajajoosepista pääsee rajan yli vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia. Jo aiemmin on rajalla havaittu, että turvapaikanhakijoiden virta Suomeen on kuivunut.

Viime vuonna Sallan ja Rajajoosepin raja-asemien kautta tuli Lappiin yhteensä 1757 turvapaikanhakijaa. Tämän vuoden aikana ehti tulla yli tuhat.

Niinistö oli Putinin puheisiin tyytyväinen. Tornioon saapuvien tulijoiden määrän ehtyessä oli pelko, että maahanmuutto Suomeen kasvaa hallitsemattomaksi Venäjän rajan kautta. Mahdollisia tulijoita Venäjällä on miljoonia.

Kaikki ei silti mennyt Suomen toiveiden mukaisesti. Putin teki selväksi, ettei Venäjä ota takaisin sellaisia henkilöitä, jotka eivät saa turvapaikkaa Suomesta. Suomalaiset joutuvat siis järjestämään näille henkilöille matkan takaisin kotimaahansa.

Putinin puhe herätti Suomessa huolen, koskevatko Venäjän asettamat rajoitukset ainoastaan Sallaa ja Rajajooseppia. Etelässä on selvästi isompia Venäjän ja Suomen välisiä raja-asemia. Suomen kannalta myönteistä on se, että Putin lupasi jatkossakin kuunnella Suomen toiveita.

Putinin päätöksillä voi olla tekemistä myös Krimin niemimaan miehityksen ja Ukrainan kriisin kanssa. Niinistö kutsui Putinin vierailulle Suomeen, mikä oli selvä viesti halusta pitää hyviä suhteita yllä Venäjän kanssa EU:n pakotteista huolimatta.

Venäjä kärsii EU:n pakotteista, mutta niin tekee Suomikin. Olisiko niin, että sotakirveitä ollaan vähitellen hautaamassa molemmin puolin. Ilmeisesti kysymys oli myös Venäjän harjoittamasta hybridisodankäynnistä.