Vaikeiden neuvotteluiden jälkeen saatu sopu maahanmuutosta on EU:lle suuri helpotus, mutta hakee vielä konkretiaa.
EU yrittää hallita maahanmuuttoa siirtämällä turvapaikanhakemisen painopistettä myös Afrikan puolelle Välimerta.
Afrikan rannikolle perustettaisiin käsittelykeskuksia, joista turvapaikan tarvitsevat ihmiset siirrettäisiin EU-maihin. Muut palautettaisiin.
Ennen kuin käsittelykeskukset toimivat, ratkaistavana on vielä monta vaikeaa kysymystä.
Mitkä maat suostuvat sijoituspaikoiksi?
EU-maat ovat jo tunnustelleet Pohjois-Afrikan maiden halukkuutta tiivistää yhteistyötä Euroopan unionin kanssa.
Kumppanimaiden löytäminen ei tule olemaan helppo tehtävä, koska Afrikan maat pelkäävät joutuvansa maahanmuuttokriisin jalkoihin.
Käsittelykeskuksia on tarkoitus perustaa myös EU:n puolelle Välimerta. Helpoin tapa voi olla muuttaa jo olemassa olevia käsittelypisteitä, joita kutsutaan hot spoteiksi.
Siirtolaisten olosuhteet ovat herättäneet vakavaa huolta. Kreikan saarilla kuten Lesboksella on komission mukaan ollut vaikeuksia löytää tulijoille majoitustilaa ja huolehtia heidän perustarpeistaan. Parannuksia on vaadittu myös Italiassa sijaitsevilta keskuksilta.
Yhteistyötä on tarkoitus tehdä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja siirtolaisuusjärjestö IOM:n kanssa.
Ulkoistaako EU vastuun maahanmuutosta?
Perustamalla "maihinnousukeskuksia" Pohjois-Afrikkaan EU suojelee siirtolaisia vaaralliselta merimatkalta ja vie pohjaa ihmissalakuljettajilta.
Toisaalta EU:ta voi arvostella ongelman ulkoistamisesta.
Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten tilanteen selvittämistä jo Afrikan puolella perustellaan sillä, että moni pyrkii Eurooppaan taloudellisin syin. Tunnistamalla todellista suojelua tarvitsevat jo keskuksissa heidät pystytään auttamaan turvallisesti eteenpäin.
Komission mukaan keskisen Välimeren reittiä pitkin tulleet siirtolaiset ovat olleet lähtöisin tänä vuonna varsinkin Tunisiasta, Eritreasta ja Nigeriasta.
Miten vastuu pakolaisista jaetaan
EU-maat ovat valmistelleet turvapaikkajärjestelmän uudistamista maahanmuuttokriisistä lähtien. Isoimpana huolena on, miten EU vastaisi, jos maahantulo äityy jälleen hallitsemattomaksi.
Tällaista suunnitelmaa ei saatu vieläkään. Osa EU-maista on ollut hyvin haluttomia jakamaan vastuuta tai antamaan lupauksia turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta.
Jotta nyt neuvoteltu ratkaisu käsittelykeskuksista toimisi, maiden on otettava vastaan pakolaisia tai turvapaikanhakijoita keskuksista. Laskukaavoja vastuun jakamisesta ei vielä ole, mutta se tiedetään, että vastaanottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Turvapaikanhakijoiden siirroista aiemmin kieltäytyneet Visegrad-maat kuten Puola ja Unkari pitivät vapaaehtoisuuden periaatteesta tiukasti kiinni EU-huippukokouksessa.