Roope Koivisto ajaa 390-kuutioisella KTM-moottoripyörällään Kemoran radan pitkillä suorilla 190 kilometrin tuntivauhtia. Siis niin lujaa kuin pyörällä pääsee. Homma on hanskassa, sillä kymmenessä viime kauden KTM-cupin kilpailussa nuorukainen ei mennyt kertaakaan nurin.
Hän ei silti pääse ajamaan omalla mopollaan yleiselle tielle. Syykin on yksinkertainen. 14 vuotta ei ole riittävä ikä mopolla ajamiseen. Mopo on odottamassa Roopea hänen pappansa Kari Timosen autotallissa ensi maaliskuuta, jolloin Roope täyttää 15 vuotta.
Kemiläinen ratapyöräilyn lahjakkuus on valinnut lappilaissilmin katsottuna harvinaisen lajin itselleen.
–Ei täältä pohjoisesta ole ollut muita ratamoottoripyöräilijöitä kilpailuissa mukana, KTM-cupissa kolmanneksi sijoittunut Roope kertoo.
Osasyy lappilaisten vähyyteen vauhdikkaassa lajissa johtuu osittain harjoittelupaikkojen puutteesta. Lähin kunnollinen harjoittelurata Kemora sijaitsee Vetelissä.
–Olen käynyt ajamassa Kiimingissa sijaitsevalla OuluZonella. Rataa ei ole kuitenkaan rakennettu valmiiksi kuin puolittain. Olen kiertänyt jo minigp-luokassa kilparatoja, joten kilpailupaikat ovat tuttuja. Kemoran moottorirata Vetelissä on lempipaikkani. Siellä ei ole hitaita mutkia ja olen myös menestynyt Kemorassa, Roope sanoo.
Oulun Moottorikerhoa edustava Roope viettää juuri nyt hiljaiseloa moottoriurheilussa. Kausi on ohi eikä moottorikelkalla pääse ajamaan vielä pariin kuukauteen.
–Moottorikelkkailu on osa talvitreeniä. Pelaan myös salibandya Sastamolossa. Se nostaa fyysistä kuntoani, jota tarvitaan myös ratamoottoripyöräilyssä, Roope Koivisto kertoo
Kenenkään ei tarvinnut houkutella Roope Koivistoa kilpailemaan ratamoottoripyörällä. Hän tavallaan ajautui lajin pariin pappansa kautta. Parivaljakko kävi katsomassa kisoja aina Hollantia ja Saksaa myöten. Television kisalähetykset ovat kuuluneet jo monta vuotta parivaljakon viikonlopun ohjelmistoon.
Kari Timosen autotallissa on liki kymmenen kaksipyöräistä menopeliä. Osa niistä on Roopen ja osa isännän itsensä käytössä. Seinällä on iso lehtiartikkeli edesmenneestä ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarisesta, joten ratamooottoripyöräily on ykköslaji.
Kilpaileminen vaatii edelleenkin euroja. Jo kilpapyörään ja ajovarusteisiin pitää upottaa monta tonnia kahisevaa.
–Myös kilpailumaksut ovat korkeita eivätkä matkat Keski- ja Etelä-Suomeen ole ilmaisia. Onneksi Roopella on muutama yhteistyökumppani, mutta menee tähän harrastukseen myös omaa rahaa, Timonen kertoo.
Roope Koiviston kilpailu-ura alkoi 2014 Jurvan Botniaringillä. Roope pääsi ajamaan harjoituspäivänä ja hän löysi heti oikeat ajolinjat. Teoriakokeen suoritettuaan hän oli mukana aika-ajossa ja varsinaisessa kilpailussa. Siitä kilpailu-ura lähti käyntiin.
–En näe mitään estettä, miksei se voisi jatkua aikuisikään saakka, Roope sanoo.
KTM-cupissa kilpailijoiden moottoripyörissä ei ole isoja eroja. Tietenkin pyörään voi tulla kesken ajon tekninen vika.
–Roope menetti yhden podiumpaikan sähkövikaan. Tulpanjohto irtosi kesken ajon. Pystyn itsekin huoltamaan Roopen moottoripyörää, mutta saamme myös tarvittaessa apua muilta huoltomiehiltä, Roopen valmentajana toimiva Kari Timonen sanoo.
Kari Timonen ja Roope Koivisto näkisivät kilpailupaikoilla mielellään myös muita lappilaiskuljettajia.
–Me lupaamme auttaa uusia kuljettajia kilpailutapahtumissa niin paljon kuin mahdollista. Toivottavasti Lapista on ensi kaudella kisoissa mukana useampi kuski, Kari Timonen sanoo.