Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus päätti viime vuoden lokakuussa käynnistää saamelaisasioista käsittelevän sovintoprosessin valmistelun. Nyt on saatu valmiiksi kuulemiskiertueella kerätty raportti, joka julkaistiin tiistaina viidellä eri kielellä.
Raportti on julkaistu pohjoisaamen, inarinsaamen, koltansaamen, suomen ja ruotsin kielellä. Englanninkielinen raportti julkaistaan joulukuussa.
Kuulemiskiertue ulottui Saamenmaan ohella suurimpiin kaupunkeihin. Erityisasiantuntija Anni-Kristiina Juuson mukaan kuulemiskiertueella selvisi, että saamelaiset pitävät totuus- ja sovintokomissioprosessia hyvänä ajatuksena.
Raportin mukaan "saamelaisilla on kuulemisissa ilmenneesti tarve päästä purkamaan vääryydenkokemuksensa ja tarve päästä niistä puhumaan. He tunnistavat vääryydenkokemusten yksilöissä ja koko kansassa aiheuttamia ongelmia, mutta tavat yrittää niitä korjata ovat vähissä, kun vääryydenkokemuksista ei ole koskaan kollektiivisesti puhuttu ääneen ja avauduttu."
Raportin mukaan saamelaiset ovat koko Suomen itsenäisyyden ajan kokeneet valtaväestön ylenkatsovan heitä alempiarvoisena kansana. Asioista vaikeneminen on ollut tapa selviytyä valtaväestön paineen alla. Asioiden julkituominen voi auttaa saamelaisia niin kansana kuin yksilöinä.
Saamelaisilla on myös vahva epäluottamus sitä kohtaan, että valtio olisi selvittämässä saamelaisten kohtaamia vääryyksiä vilpittömin mielin. Raportissa muun muassa vaaditaan, että valtio tuo julki sen, mikä on prosessin tavoite.
Valtion taholta esitettävää anteeksipyyntöä ei odoteta, jos se on tarkoitus esittää vain niin sanottuna symbolisena eleenä ilman konkreettista sisältöä.
Kuulemiskierroksella kysyttiin, mitä ajatuksia Suomessa valmistelussa oleva sovintoprosessi herättää. Myös sitä kysyttiin, mitä pitäisi tutkia ja minkälaisiin johtohenkilöihin saamelaiset luottavat.
Suomessa valmisteltava sovintoprosessi pohjautuu 1970-luvulla syntyneeseen kansainväliseen totuus- ja sovintokomissioinstituutioon. Prosessin aikana tarkastellaan historian aikana tapahtuneita vääryyksiä. Samalla yritetään estää se, ettei tällaisia vääryyksiä tapahdu uudestaan.
Aloite totuus- ja sovintokomission asettamiseksi tuli saamelaiskäräjiltä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mukaan erityisen tärkeää raportissa on se, mitä asioita ja tapahtumia tulisi tutkia, jos totuus- ja sovintokomissio päätetään asettaa.
– Nostaisin raportista kaksi päähavaintoa, joista ensimmäinen on se, että saamelaiset ovat eriarvoisia suhteessa suomalaisiin niin lainsäädännön tasolla kuin niin sanotussa tavallisessa elämässäkin. Toinen raportin pääväite, suomalaistumisen ja kolonisaation jatkuminen maankäytössä, on painava ja hyvin perusteltu. Sen tulisi olla totuus- ja sovintoprosessin neuvotteluiden lähtöpiste, Sanila-Aikio toteaa.
Totuuskomissiot ovat olleet apuna alkuperäiskansayhteisöille ympäri maailmaa, muun muassa Etelä-Afrikassa ja Kanadassa. Kanadassa selvitettiin muun muassa sitä, mitä alkuperäiskansa joutui asuntolakouluissa kokemaan. Samasta teemasta on puhuttu myös Suomessa.
Julkaistusta kuulemisraportista järjestetään kaikille avoin keskustelutilaisuus 17.12.2018 klo 18 Inarissa Sajoksen auditoriossa. Paikalla on tuolloin muun muassa valtiosihteeri Paula Lehtomäki sekä valtioneuvoston kanslian ja oikeusministeriön virkamiehiä.