Yritystoiminnan kansainvälisiä vaikutuksia tutkivan Finnwatchin tuoreen raportin mukaan Suomessa toimivat pankit Nordea, Danske Bank ja OP Ryhmä näyttävät maksavan toimintamaissaan veroja paikallisten yleisten verokantojen mukaan.
Viitteitä pankkien aggressiivisesta verosuunnittelusta ei selvityksessä löytynyt.
– Meillä on erittäin tiukat periaatteet, joiden mukaan toimimme, Nordean viestintä kertoo.
– Noudatamme tarkasti toimintamaidemme verolainsäädäntöä. Verolainsäädännön lisäksi noudatamme arvopaperimarkkinalakia sekä eettisiä periaatteita ja toimimme pankkisalaisuuden puitteissa. Noudatamme IFRS-standardeja ja ulkoiset tilintarkastajat ovat hyväksyneet vuosikertomuksen, pankkikonserni listaa.
Aktiivisia paratiiseissa
Finnwatch-järjestön vastuullisuusraportin mukaan Danske Bank ja Nordea ovat olleet poikkeuksellisen aktiivisia veroparatiiseissa.
– Työntekijää kohden laskettuna Suomessa toimivat pankit ovat tehneet isoja voittoja Irlannissa, Luxemburgissa, Britanniassa, Singaporessa ja USA:ssa, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala toteaa tiedotteessa.
Finnwatchin mukaan pankkien avoimuudessa on isoja puutteita. Vuosittaisten maakohtaisten veroraporttien vertailukelpoisuutta vaikeuttavia eriä ei avata, veroraporteissa on virheitä ja toisiinsa liittymättömiä tuottoja ja kuluja kuitataan keskenään.
– Erilaisissa kohuissa ryvettyneiden pankkien tulisi olla avoimuuden edelläkävijöitä, mutta silti niiden julkinen veroraportointi on vain minimitasolla, sanoo Finnwatchin tutkimuksessa tilinpäätösasiantuntijana toiminut Reijo Kostiainen.
– Tuohon meillä ei ole kommentoitavaa, Nordean viestintä toteaa Kostiaisen sanomaan.
Vasta mediajulkisuus nosti asian
Danske Bankin raportointi rahanpesuepäilyihin liittyvistä ongelmista nousee selvityksessä esille.
– Danske Bank tiesi Viron konttorinsa ongelmista vuosia eikä maininnut niistä mitään vuosiraporteissaan, ennen kuin media nosti asian julkisuuteen, Sonja Vartiala sanoo.
– Olemme viestineet Viron tapahtumista useaan otteeseen viime vuosien aikana. Teimme tämän heti, kun saimme tietoomme mahdollisen rahanpesun laajuuden, ja kerroimme asiasta myös vuoden 2017 vuosikertomuksessamme, toteaa Danske Bankin Suomen toimintojen viestintäjohtaja Anu Ilvonen.
Danske Bank saa Finnwatchilta risuja siitä, että sen tilintarkastetun maakohtaisen veroraportin saman vuoden kruunumääräiset luvut heittelevät miljardikaupalla vuosien välillä ilman, että asiasta on annettu tilinpäätöksessä minkäänlaista selvitystä.
– Tämä johtuu kirjanpitotekniikasta. Kyseessä on rivien välinen korjaus, jossa Suomen liiketoimintaan liittyvissä liikearvon alaskirjauksissa on tehty siirtoja Tanskan ja muiden maiden välillä. Näillä siirroilla ei ole ollut vaikutusta pankin tulokseen ennen veroja konsernitasolla, Dansken Ilvonen selvittää.
OP Ryhmän yhteiskuntavastuupäällikön Satu Kuoppamäen mukaan Finnwatch ja muut kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä vastuullisuusaiheiden esiin nostamiseksi.
– Osaltamme raportissa ei ollut yllättäviä tietoja, hän toteaa.