Ranuan kirkonkylän Lehtokujalla tehdään moottorikelkkailun historiaa. Tiellä on tiettävästi Suomen ensimmäiset liikennemerkit, jotka ilmoittavat olevan luvallista ajaa tietä pitkin läheisille huoltoasemille.
Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä on mahdollistanut tällaisenkin lyhyen tiellä kelkkailun jo pitkään, mutta pykälää ei ole osattu hyödyntää.
Ranuan kunta pystytti liikennemerkit ratkaistakseen epäselvyyden siitä, onko Lehtokujaa myöten siirtyminen asetuksen mukaista. Lapin poliisilaitos antoi puoltavan lausunnon. Aikaisemmin Lehtokujalla on kelkkailijaa sakotettukin ajosta.
Suomen Moottoriliiton matkailukelkkailun lajiryhmän puheenjohtaja Asko Keskinen toivoo nyt herätystä vastaavien ongelmien purkamiseen.
– Esimerkiksi Saariselällä asutuksen keskelle mökin pihaan kelkkaa ei voi tuoda maastosta muuten kuin tietä pitkin. Ja maastoon ja tien varteen kelkkaa ei saa pysäköidä, Keskinen sanoo.
– Onhan se tyhmää, että Saariselällä ei saisi tulla omalle pihalleen ajoneuvolla, jossa on vakuutus, selvä kuljettaja jolla on ajokortti sekä valot, ohjaus ja jarrut kunnossa.
Toisenlaisena esimerkkinä Keskinen mainitsee hotellin, jolle pääsemiseen kelkkareitiltä olisi ajettava vesistösillan alitse - tai sitten tietä pitkin.
– Kelkkailija maksaa joka vuosi harrastuksestaan tuhansia euroja. Jonnekin ne jäävät. Kuntien pitäisi tehdä paremmin mahdolliseksi se, että kelkkailija voi jättää rahansa niiden alueelle, Keskinen sanoo.
Siirtymäongelma koskee sekä paikallisia että omatoimisia matkailijaryhmiä. Aloitteen tekijänä ongelman ratkaisemisessa voisivat olla esimerkiksi paikallinen kelkkakerho tai yrittäjät, sanoo rovaniemeläinen kelkkavaikuttaja Markku Mettänen.
Mettänen korostaa, että kelkkailijat eivät hae oikeutta ajaa missä tahansa tiellä, vaan lähinnä hiljaisella kaavatiellä huolto- tai majoituspaikkaan.
Rovaniemeä lähimpänä kipupisteenä Mettiäisellä tulee mieleen Sinetän Seolle saapuminen.
– Asemalle ajetaan yksityisten mailla vanhoja tiepohjia pitkin, tien ojassa ja kevyen liikenteen väylällä. Kaikkien tienkäyttäjien turvallisuus paranisi, kun kelkkailu tällaisissa tapauksissa ohjattaisiin luvallisesti tietyille tieurille.
Lehtokujaa pitkin päästään Ranuan Shellille ja Shellin pihasta edelleen Kemijärventien ylittämällä Teboilille. Shellille on syksyllä Lehtokujan varteen kelkkauralta tehdyn pistouran päästä noin 160 metriä.
Merkitty kelkkapätkä Lehtokujalla on tällä hetkellä noin 90 metrin mittainen, ja sillä on 30:n nopeusrajoitus. Lopulla tienosalla merkit pystytetään, kun maa sulaa. Lautakunta antoi luvan merkeille 26. helmikuuta.
– Olemme selvittäneet vaihtoehtoisiakin reittejä huoltoasemille, mutta tiheään rakennetussa ympäristössä vapaita väyliä ei niin vain löydy, sanoo osastopäällikkö Risto Niemelä Ranuan kunnasta.
Tero Kortesalmi Ranuan Shelliltä arvioi, että liikennemerkkien laitto ei ole vaikuttanut asemalla käyvien kelkkailijoiden määrään.
– Iät ja ajat siitä on ajettu, nyt se vain on luvallista. Tänä vuonna kelkkailijoita on ollut paljon, mutta määrät riippuvat myös säistä.
Kelkkailu tiellä
Vuonna 1992 annettu asetus ajoneuvon käytöstä tiellä säätää 11§:ssä muun muassa, että moottorireellä ja pyörillä varustetulla maastoajoneuvolla saa ylittää tien tai sillan sekä että sillä saa tarpeellista varovaisuutta käyttäen ajaa tilapäisesti tiellä eräissä tapauksissa.
Näihin tapauksiin kuuluu tarve lisätä ajoneuvoon polttoainetta sen käyttömaaston välittömässä läheisyydessä olevalla, yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueella.
Ensisijaisesti ajossa on käytettävä tien auraamatonta osaa.
Ranuan tapauksessa Lapin poliisilaitos huomautti lausunnnossaan, että tiellä ajo on ilmaistava sallituksi vain, kun kyseessä on tankkaus tai kelkan purkaminen kuljetusvälineestä tai säilytys huoltoasemalla ja siitä siirtäminen käyttömaastoon.