Pohjoiskalotin alueen kisojen saaminen Pirttikoskelle on triathlon-isän unelma
irttikoskella kisataan heinäkuussa triathlonin ja duathlonin merkeissä. Uinnin, pyöräilyn ja juoksun mittelöt Yläkemijoen alueella heräävät eloon tavallisen perheenisän ajatuksesta.
Kipinästä kisojen järjestämiseen Kai Ahokangas kiittää ystäväänsä, norjalaista Werneriä . Werner ei löytänyt kotikaupunkinsa lähialueelta triathlonin puolimatkan kisaa, joten hän järjesti oman tapahtuman.
"Werner ilmoitti kolme vuotta sitten Facebookissa järjestävänsä Pullukkatriathlonin, johon pääsevät mukaan kaikki halukkaat", Ahokangas kertoo.
Ahokankaan ihastus triathloniin syttyi tapahtumassa kameran linssin läpi. Seurauksena hän ilmoitti omasta tapahtumastaan sosiaalisessa mediassa. Kramppikammo oli syntynyt.
Ensi kerran Pirttikoskella kisattiin vuosi sitten. Hyvä vastaanotto yleisöltä ja kilpailijoilta sai Ahokankaan virallistamaan ja laajentamaan tapahtumaa tälle vuodelle. Matkojen pituudet ovat kansainvälisten vaatimusten mukaiset.
"Siinä olemme Euroopan pohjoisimmat kisat", Ahokangas sanoo.
Hänen haaveenaan on, että kotiseudun kisoista kasvaa parin vuoden kuluessa Pohjoiskalotin alueen vuotuiset isot kisat. Triathlonin kasvava suosio Rovaniemellä ja maailmalla voi auttaa siinä.
Ahokankaalle perheen tuki harrastukselle on erittäin tärkeää. Hän pyrkii harjoittelemaan yli kymmenen tuntia viikossa. Tasapaino työn, harrastusten ja perheen kesken löytyy sovittelemalla. 8-vuotias tytär Ronja osallistui hiljattain ensi kertaa lasten triathlonille.
"Perheelleni jää aikaa kolme kertaa enemmän kuin käytän harjoitteluun. Tyttäreni saa aina reippaan isän takaisin", hän kertoo.
Kestävyysurheilu sopii 47-vuotiaalle hyvin, Ahokangas sanoo. Hän on juossut maratoneja, mutta pelkkä juokseminen alkoi lopulta maistumaan puulta. Extreme-suoritukset houkuttelivat.
"Triathlonin monipuolisuus on parempaa liikuntaa keholleni kuin tasainen juoksu. Siinä on kaipaamaani haastetta."
Kesä- ja talvilomat kuluvat Ahonkankaan perheellä Pirttikoskella, isän kotipaikassa. Pohjoiseen häntä vetää Lapin kesä ja kunnollinen talvi. Ahonkangas varttui Syväsenvaarassa ja muutti Helsinkiin kirvesmiehen töihin alle 18-vuotiaana. Myöhemmin tie vei Saksaan ja sieltä Liettuaan. Liettuassa hän tapasi vaimonsa. Pariskunta muutti Viroon, kun Ahokangas sai töitä muovitehtaan korjaajana.
"Vuonna 1996 entinen työkaverini soitti minut töihin Norjaan. Saavuttuamme perille myös vaellusviettini loppui. Koti löytyi sieltä."
Perhe viihtyy Norjassa hyvin. Norjalaisilla ja suomalaisilla on Ahokankaan mielestä enemmän yhteisiä piirteitä kuin esimerkiksi suomalaisilla on ruotsalaisten kanssa. Kotona olisi mahdollista keskustella neljällä eri kielellä, mutta selkeyden vuoksi siellä puhutaan norjaa.
"Ronjan äidinkieli on norja, mutta hän osaa jonkin verran myös suomea ja liettuaa. Omalla kohdallani olen huomannut, että olen alkanut puhumisen lisäksi jo ajattelemaan norjaksi."
Kansalaisuuden vaihto ei silti ole käynyt mielessä. Kilpailu kotiseudulla Suomen lipun alla on hienoa.
Tästä on kyse
Pirttikosken Multisport Järjestetään lauantaina 9. heinäkuuta.
Koko perheen liikuntatapahtuma.
Yhteistyötä triathlonin harrastajien kanssa ympäri maailmaa.
Vastaisku syrjäseutujen autioitumiselle.
Tavoitteena elävöittää Yläkemijoen aluetta.
Suunnitelmissa järjestää myös talvitapahtuma Pirttikoski Wintersports maaliskuussa 2017.
Niina Niemelä