Rakennustyömaille jää lojumaan paljon käyttämätöntä tavaraa, jotka ovat virheettömiä ja kelpaavat edelleen hyvin rakennustoimintaan.
Jätelavoille hylätään vuosittain kymmenien miljoonien eurojen edestä täysin käyttökelpoista ja usein ihan uutta materiaalia.
Rakennusjätteen kierrätysasteen tulisi olla vuonna 2020 Suomessa 70 prosenttia, kun se nyt on 40 prosenttia. Kiertotalous etenee kuitenkin rakennusalallakin.
Pääkaupunkiseutulainen start up -yhtiö Netlet Oy on kasvattanut rakennustyömaiden ylijäämämateriaalien kierrätystoimintaansa Suomessa perustamisvuodestaan 2016 asti ja tähyää nyt myös Baltian maihin ja Venäjälle. Yhtiöllä on erikseen internettiä hyödyntävät tavaroiden noutopalvelu ja kauppapaikka.
– Yhtiömme huolehtii rakentamisesta syntyvät ylijäämämateriaalit kohteesta pois eli noudamme kaiken sellaisen materiaalin, jolle ei ole loppusijoituspaikkaa rakennusliikkeellä tai tilaajalla. Noudetun materiaalin myymme eteenpäin kolmansille osapuolille. Niitä ostavat kuluttajat, pienet rakennusliikkeet ja oppilaitokset. Nyt alamme aukaista kanavia myös Baltian ja Venäjän viennille, Netlet Oy:n toimitusjohtaja Tomi Lehtinen kertoo toimintaperiaatteesta.
Netletin välittämistä tarvikkeista 95 prosenttia on uutta ja käyttämätöntä materiaalia, jota jää paljon yli erilaisissa hankkeissa.
– Projekteihin aina hankintaan materiaalia vähintäänkin riittävästi ja asennetaan siitä osa, Lehtinen sanoo.
Ylijäämän määrä vaihtelee kuitenkin paljon eri kohteissa. Isoin tavaramäärä on sopinut tähän mennessä seitsemään yhdistelmärekkaan ja pienin määrä yksittäisiin paketteihin.
Netletin toiminta on laajentunut pääkaupunkiseudulta eri puolille Suomea. Tavaroiden noutopalvelu on toiminut syksystä lähtien Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa ja niiden ympäristöissä. Meri-Lapissa noutopalvelu ei vielä toimi.
– Pohjoisimmat noudot olemme tehneet Oulussa tähän mennessä.
Yhtiön päävarikko ja myyntivarasto sijaitsevat Vantaalla. Lisäksi se hyödyntää yli kahtakymmentä terminaalia ympäri Suomen.
Lehtinen puhui tällä viikolla Torniossa kiertotaloutta infra- ja talonrakennustoiminnassa käsittelevässä tilaisuudessa, jonka järjestivät Tornion Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa.
Ylitorniolla pääpaikkansa pitävän betonivalmisosien valmistajan YBT Oy:n toiminnassa kiertotalous näkyy paljon eri tasoilla ja kehittyy koko ajan tietohallintojohtaja Mika Alapurasen mukaan. Paras jäte on hänen mukaansa syntymätön jäte.
– Betonivalmisosia käytettäessä materiaalien ja raaka-aineiden käyttö on optimoitu, hän kertoo.
Tuotteet valmistetaan Alapurasen mukaan yhtiön tuotantoyksiköissä hallituissa tehdasolosuhteissa, jolloin ympäristöhaitat hallitaan keskitetysti, ja jätteet kierrätetään suljetussa prosessissa.
Rakennuskohteessa betonivalmisosien käyttämisen etuja ovat hänen mukaansa lyhyt rakennusaika, rakentamisen pieni ympäristöhaitta, elinkaariedullisuus ja ekotehokkuus sekä rakennuksen hyvä purettavuus.
Betonin pääraaka-aineena käytetään sementtiä, vettä ja kiviaineista.
– Betonin kiviaineista on saatavilla hyvin. Sementti valmistetaan pääasiassa kalkkikivestä, Alapuranen sanoo.
Betonirakennus säästää hänen mukaansa elinkaarensa aikana huomattavasti energiaa verrattuna vastaavaan kevytrakenteiseen rakennukseen massiivisuuden ja pitkän käyttöikänsä vuoksi.
YBT:n tuotantoyksiköiden käyttämät pesuvedet kierrätetään saostusaltaiden kautta takaisin tuotantoon. Jätteeksi jäävät villapalaset myllätään puhallusvillaksi. Muotteihin käytettävät puutavarat murskataan hakkeeksi. Teräkset kierrätetään.
– Betoniteräkset valmistetaan 100-prosenttisesti kierrätysraaka-aineesta, Alapuranen sanoo.
Yhtiön jätebetonista valmistetaan hyödynnettäviä tuotteita.
YBT:n jätehuoltoon sisältyy lajittelua, kierrätystä ja kaatopaikkajätteen minimointia.
Maa- ja vesirakennusalan yritysten toimiala- ja työnantajajärjestö Infra ry:n ympäristöpäällikkö Juha Laurila kertoi kestävästä infrarakentamisesta ja kiertotaloudesta tilaisuudessa.
– Suomessa on kiertotaloudessa isoja hyödyntämättömiä potentiaaleja. Mitään uutta ei tarvitse tässä alkuvaiheessa keksiä. Ensimmäisessä vaiheessa pitäisi saada olemassa olevat materiaalit paremmin kiertoon.
Suomessa rakennus- ja purkujätteen kierrätysaste ja ylipäätään koko jätehuollon kierrätysaste on hänen mukaansa keskitason alapuolella Euroopan maiden keskinäisessä vertailussa.
– Aika usein halutaan luoda sellainen kuva, että olemme siellä kärkikahinoissa, mutta oikeasti meillä on aika paljon tekemistä.