Kun koru aiheuttaa allergiaoireita, taustalla on useimmiten nikkeli. Nikkelinkäyttöä koruissa on kuitenkin rajoitettu Suomessa jo pitkään, mikä näkyy myös nikkeliallergian vähenemisenä.
Nikkelin käyttöä on rajoitettu myös EU-kemikaalilainsäädännöllä. Vuodesta 2007 alkaen EU-maissa valmistetuista, myydyistä ja maahantuoduista koruista ei enää saisi vapautua käytössä niin suuria määriä nikkeliä, että se altistaisi nikkeliallergialle.
Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs kertoo, että arviolta 8–18 prosenttia suomalaisista ehti kuitenkin jo herkistyä nikkelille ja kaikkein herkimmät voivat saada oireita myös uudemmista koruista. Selvästi suurin osa nikkeliallergikoista on naisia.
– Oma lukunsa ovat myös EU-alueen ulkopuolelta ostetut korut, joita ei välttämättä ole rajoitettu nikkelin osalta mitenkään, sekä ennen nikkelirajoituksia valmistetut korut – etenkin vintagekorut, jotka ovat toki kauniita, mutta joiden sisällöstä ei ole mitään tietoa, Ijäs sanoo.
Ongelmallista on myös se, että uudemmatkaan korut eivät aina ole rajoitusten mukaisia, ja osasta vapautuu nikkeliä yli lain säätelemän rajan. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo Suomessa valmistettujen ja myytyjen korujen nikkelipitoisuuksia pistokokeilla, ja lainvastaisia koruja tulee säännöllisin väliajoin vastaan. Tukesin ylitarkastajan Anneli Pärnäsen mukaan korujen nikkelipistokokeita tehdään vaihtelevasti tarpeen mukaan.
– Olemme viime aikoina keskittyneet lyijy- ja kadmiumpitoisuuksien tutkimiseen, sillä se on meille kustannustehokkaampaa. Nikkelin vapautumista tutkitaan testauslaboratorioissa upottamalla koru keinotekoiseen hikeen viikon ajaksi.
Myös Tulli seuraa korujen nikkelipitoisuuksia pistokoemaisesti resurssiensa mukaan. Mitä enemmän valvotaan, sitä enemmän löytyy myös määräysten vastaisia tuotteita, ja suurin osa niistä tulee Kiinasta, kertoo Tullin tuoteturvallisuuspäällikkö Jonna Neffling.
Tukesin Pärnänen toivoo, että ulkomailta tuotteita tilaavat suomalaiset oppisivat käyttämään EU-alueen safetygate-sivustoa, josta saa suomen kielellä tutkittua tuoreimpia tuotevaroituksia kuvineen. Sivustolta voi myös etsiä hakusanalla esimerkiksi koruja.
Mille tahansa metallille voi herkistyä
Nikkeliallergia ilmenee kosketusallergiana. Ensimmäisiä oireita ovat usein ihon punoitus ja ärtymys. Jos altistus jatkuu, voi tulla ihottumaa tai turvotusta ja lopulta näppylöitä tai rakkuloita, kertoo Katariina Ijäs.
– Jos korua ei vieläkään ymmärrä ottaa pois, pahimmillaan ihottuma voi kroonistua ja siirtyä muillekin ihoalueille.
Ijäksen mukaan mille tahansa metallille on mahdollista herkistyä. Usein voi olla jopa vaikea tietää, mikä korun ainesosa aiheuttaa oireita, sillä suosituimmat metallikorut sisältävät yleensä erilaisia seosaineita, kuten kuparia, hopeaa tai sinkkiä. Esimerkiksi valkokullassa on palladiumia, joka voi aiheuttaa oireita nikkeliallergikolle.
Ijäs kertoo, että tiettyjä metalleja pidetään niin sanotusti allergiaturvallisina eli niille allergisoituminen on hyvin epätodennäköistä. Tällaisia metalleja ovat muun muassa kirurginteräs, titaani ja platina. Herkistymisen riskiä voi pienentää myös sillä, ettei käytä koruja jatkuvasti.
Koruista voi löytyä myös lyijyä tai kadmiumia
Kadmium- ja lyijypitoisuuksia rajoitettiin EU-maissa tiukasti 2010-luvun alussa niin koruissa kuin muissakin esineissä, kertoo Anneli Pärnänen Tukesista.
– Tätä vanhemmista koruista ja EU-alueen ulkopuolelta hankituista koruista voi yhä löytyä kyseisiä metalleja.
Myös EU-maissa saattaa olla myynnissä rajoitusten vastaisia koruja. Pärnänen kertoo, että vuonna 2022 koko EU-alueen kattavassa valvontaprojektissa tutkittiin yhteensä 874 korua, joista sadassa oli liikaa lyijyä tai kadmiumia, ja suurin osa niistä oli maahantuotu Kiinasta.
Tänäkin vuonna Tukesin testaamista, Kiinasta maahantuoduista koruista on löytynyt korkeimmillaan jopa yli 50 prosenttia lyijyä ja yli 90 prosenttia kadmiumia.
– Lapset ovat erityisen riskialtis kohderyhmä lyijyn ja kadmiumin vaikutuksille, koska he usein laittavat koruja suuhunsa. Olen joskus nähnyt jopa nuorten tekevän näin ajatuksissaan kaulakoruriipuksillaan, Pärnänen huomauttaa.
Tullin Jonna Neffling kertoo, että tutkimusten mukaan lyijy ja kadmium ovat erittäin haitallisia aineita muun muassa keskushermostolle, munuaisille ja luustolle. Lyijy vaikuttaa haitallisesti ihmisen kehitykseen ja lisääntymiseen, kun taas kadmium voi aiheuttaa syöpää.
Myös Tulli etsii lyijyä ja kadmiumia pistokokeilla, enimmäkseen suurista ja hinnaltaan halvoista eristä. Usein varsinkin korujen eri osien liitoskohdista ja kivien kiinnitysjuotoksista on löytynyt korkeita pitoisuuksia lyijyä tai kadmiumia.
