Kymmenisen harmaata puurakennusta, rehottavaa niittyä sekä kylän keskellä kohoava kirkko. Venäjän kauneimmaksi kyläksi nimetty Kinnermäen (Kinerma) kylä Venäjän Karjalassa on vain muutaman perheen yhteisö.
Silti turistit ovat löytäneet paikalle. Eläkeläisryhmä räpsii kuvia kirkosta venäläispariskunnan kiikuttaessa lapsiaan pihakeinussa.
Juuri tähän on pyritty. Turistien houkuttelemiseksi kylään on vuosien mittaan rakennettu museoaitta, tilat taidenäyttelylle sekä bussipysäkki. Kaikki yhdessä suomalaisten kanssa.
- Oulun seudun ammattiopiston restaurointiopiskelijat ovat käyneet täällä jo vuodesta 1998. He ovat tehneet vuosien aikana hienoja töitä, kuten siltoja ja bussipysäkin, kertoo Kinnermäen ystävät ry:n sihteeri Olga Gokkoeva.
Projektissa kiteytyy suomalais-venäläisen rajayhteistyön ydinidea: tarpeet on määritelty paikallisesti, yhteistyökumppanit löytyvät rajan takaa, ja projekti on jatkunut vuosikausia – poliittisista heittelyistä huolimatta.
Toiveissa uusi alku
Kinnermäki nousee esiin myös, kun Karjalan tasavallan talouskehitysministeriön varapäällikkö Dmitri Kislev listaa onnistuneita yhteistyöprojekteja. Muita esimerkkejä ovat Kostamuksen seudulla toteutettu maalämpöprojekti tai Karjalan turismia vauhdittamaan suunnitellut tietotekniikkahankkeet.
Suurimmat hankkeet on tehty osana EU:n ja Venäjän välistä rajayhteistyötä, jotka on Suomen ja Venäjän välillä jaettu kolmeen ohjelmaan: Kaakkois-Suomeen, Karjalaan sekä Kolarcticiin. Pohjoiseen Kolarcticiin lukeutuvat Suomessa Lapin sekä Venäjällä Murmanskin, Arkangelin ja Nenetsian alueet. Ohjelmien ensimmäinen kausi kattoi vuodet 2007–2013.
Seuraavan kauden oli määrä alkaa vuonna 2014, ja uudet projektit ovat Kislevin mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Ongelmana on vain, etteivät EU ja Venäjä ole päässeet sopuun rahoituksesta runsaassa kahdessa vuodessa.
- Ainoa, mitä me nyt odotamme, on Venäjän ja Brysselin pääsemistä sopuun, Kislev toteaa.
Samaa sanoo myös Suomen Petroskoin-konsulaatin konsuli Tuomas Kinnunen.
- Tällä hetkellä ollaan rahoitusneuvotteluissa – hankkeet alkavat, kun rahoituksesta päästään yksimielisyyteen.
Ymmärrystä ja luottamusta
Ensisilmäyksellä syy saumakohdalle vaikuttaa selvältä. Vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin, alkoi pakotesota ja EU:n ja Venäjän välit kylmenivät.
Sekä Kislev että Kinnunen toppuuttelevat yksinkertaisia johtopäätelmiä.
- Tilanne on ollut myös edellisen ohjelmakauden kohdalla sama. Alussa nämä valmistelut vain vievät aikaa, Kinnunen sanoo.
Myös EU-komission edustaja Maja Kocijancic kertoo sähköpostitse, että ongelmat Venäjä-suhteissa eivät ole vaikuttaneet neuvotteluihin.
- Suomi ja Venäjä neuvottelevat tällä hetkellä suurista infrastruktuurihankkeista Karjalassa. Nämä projektit täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen, Kocijancic selittää.
Kislevin mielestä kireä tilanne kansainvälisessä politiikassa on päinvastoin tiivistänyt rajalla tehtävää yhteistyötä.
- Olen havainnut, että pyrkimys yhteistyöhön ja kontaktien luomiseen on vain vahvistunut, Kislev sanoo.
Hänen mukaansa rajayhteistyö luokin pohjaa ymmärrykselle ja luottamukselle.
- Ihmiset alkavat toden teolla luottaa toisiinsa vasta silloin, kun he saavuttavat konkreettisia tuloksia omalla alallaan. Se on alku ystävyydelle ja luottamukselle.
Juuri nyt yhteistyö saa kuitenkin vielä hetken odottaa.
EU-vetoisten projektien lisäksi suomalaiset tekevät Karjalassa paljon suoraa yhteistyötä erilaisten organisaatioiden ja ystävyysseurojen kautta. Osa projekteista on saanut vuosien mittaan rahoitusta muun muassa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Kulttuurirahastolta.
Tänäkin vuonna suomalaiset ovat tehneet venäläisten kanssa paljon yhteistyötä kulttuurihankkeissa. Suomalaiset Antti Koski ja Matti Närhi ovat saapuneet Karjalaan edistämään kulttuurin ohella pienyritystoimintaa.
- Meillä on ollut erilaisia hankkeita täällä noin kymmenen vuotta. Tämä, jossa nyt olemme, on ollut noin pari vuotta käynnissä, Närhi sanoo.
Myös Koski ja Närhi odottavat Venäjän ja EU:n välisten rajayhteistyön rahoitusneuvotteluiden päättymistä, jotta suuret hankkeet saataisiin käyntiin. He eivät ole kuitenkaan huomanneet kireän kansainvälisen tilanteen vaikuttaneen yhteistyöhankkeisiin mitenkään.
- Ei se ole vaikuttanut, sillä mehän teemme työtä ruohonjuuritasolla. Meillä nämä suuret linjat eivät sillä lailla näy. Toki saattaa olla heijastuksia, mutta me emme ole havainneet minkäänlaista ongelmaa, sanoo Koski.