Ra­ja­var­tio­lai­tok­sen vä­ki­pu­la näkyi ra­ja­val­von­nan stres­si­tes­tis­sä – "Men­nään aivan ala­ra­joil­la"

Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontex on kiinnittänyt huomiota Suomen rajavartiolaitoksen säästökuuriin ja henkilökunnan vähentämiseen. Säästötoimet nousivat esiin Frontexin tekemässä haavoittuvuusarvioinnissa.

Suomi oli yksi kolmesta pilottimaasta, jotka osallistuivat tänä vuonna rajavalvonnan stressitestiin. Muut pilottimaat olivat Slovenia ja Saksa.

Frontex kiinnitti huomiota siihen, että Rajavartiolaitoksen resursseja on Suomessa leikattu.

Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskuksen päällikkö Marko Saareks kertoo, että pienentyneet resurssit eivät näkyneet kuitenkaan stressitestissä niin voimakkaasti kuin ennalta odotettiin.

–Meidän henkilöstövahvuuksiamme pidettiin pienenä. Se on tietenkin totta, jos verrataan vaikka itäisen Keski-Euroopan maihin, joissa on rajavalvontahenkilöstöä paljon enemmän kuin meillä, Saareks sanoo.

–Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärässä mennään aivan alarajoilla. Toimintaympäristön muutoksen ja esimerkiksi Helsinki-Vantaan osalta lisääntyvän liikenteen takia nykyisellä henkilöstömäärällä ei selvitä tai pitää tehdä aika merkittäviä sopeuttamistoimenpiteitä.

Saareksin mukaan rajavalvonnan henkilökunnan määrää on minimoitu monesta syystä. Sitä on pyritty korvaamaan tekniikalla, liikkuvuudella ja kiinteällä valvonnalla.

Tilannetta pelastaa hieman hallituksen 8 miljoonan euron lisärahoitus, jolla lisätään henkilöstöä itärajalle ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lisäksi pitää korvata vanhoja rannikkovartioveneitä.

–Sen jälkeenkin täytyy hieman sopeuttaa, eli käytännössä supistaa joistakin toiminnoista, Saareks sanoo.

Rajavalvonnassa mahdollisia haavoittuvuuksia

Frontexin kaksiosaisessa haavoittuvuusarvioinnissa ilmeni, että Suomen rajavalvonta on pääosin kunnossa, mutta mahdollisia haavoittuvuuksiakin on. Rajavalvonnan nykytason arvioinnissa Suomi sai Frontexilta yhden suosituksen.

Saareks kertoo, että analyysissä löydettyjä haavoittuvuuksia ei voida pitää kriittisinä tai yllättävinä. Haavoittuvuuksien ja suosituksen tarkempi sisältö ei ole julkista. Esiin tullut henkilöstövahvuuden pienuus ei johtanut merkittävämpiin suosituksiin.

Rajavartiolaitos analysoi testin havainnot, ja pyrkii kehittämään niiden osalta omaa sekä yhteistyöviranomaisten toimintaa.

–Meillä on järjestelmä kunnossa, ja se tiedetään myös EU:ssa. Arvioinnin johtopäätös on, että perusrakenteet ovat kunnossa, mutta aina löytyy pientä parantamisen varaa paikka paikoin.

Frontex kehittää arviointia alkuvuoden testin perusteella. Syksyllä stressitesti tehdään 8–10 EU:n jäsenmaalle, joiden joukossa Suomi ei enää ole.

Rajavartiolaitos

Rajavalvonnan pitkä säästökuuri

Rajavartiolaitos on ollut säästökuurilla jo vuosia. Vuodesta 2013 alkaen toimintamenoista on ollut tarkoitus leikata 28 miljoonaa euroa tämän vuoden loppuun mennessä.

Rajavartiolaitos toivoi hallitukselta 32 miljoonan euron lisäystä toimintamenoihinsa. Kevään puoliväliriihessä sen määrärahoja lisättiin vain 8 miljoonalla eurolla muun muassa ulkorajoilla tehtävien tarkastusten tehostamiseen vuonna 2018.

Sisäminiteriön budjettiesityksessä esitetään Rajavartiolaitoksen menoihin ensi vuodelle yhteensä 251,3 miljoonaa euroa.

Budjettiesityksen mukaan Rajavartiolaitos pyrkii korvaamaan lähivuosina 1960–1980-luvuilla hankitut vanhentuneet rannikkovartioveneet, ja hankintaan liittyvä lisämäärärahatarve sisältyy ministeriön ehdotukseen.

Ilmoita asiavirheestä