Rajavartijat voivat luottaa oikeusturvansa toteutumiseen, jos niin kutsuttu käännytyslaki otetaan käyttöön, arvioidaan rajaturvallisuusunionista STT:lle. Rajaturvallisuusunioni on rajavartijoiden ammattijärjestö.
Unionin puheenjohtaja ja pääluottamusmies Erkki Hirvonsalo ei kuitenkaan pidä lakia täysin aukottomana.
Hirvonsalo on aiemmin esittänyt huolen rajavartijoiden oikeusturvasta. Huolta on aiheuttanut se, että käännytyslain voimaan tullessa yksittäinen virkamies voisi joutua kanteluiden kohteeksi ja vastuuseen toimistaan, vaikka tekisi kaiken lain puitteissa ja ohjeiden mukaisesti.
Hirvonsalo kertoo olevansa nyt asian suhteen luottavaisin mielin, sillä hän luottaa perustusvaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan yksittäinen rajavartija ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, mikäli toimii käännytyslain puitteissa.
Eduskunta hyväksyi käännytyslain perjantaina kiireellisenä.
Ohjeistuksesta sovittu työnantajan kanssa
Hirvonsalo kertoo unionin käyneen työnantajan eli Rajavartiolaitoksen kanssa läpi ohjeistusta, jossa huolehditaan siitä, että yksittäiset rajavartijat eivät joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen, mikäli toimivat lain puitteissa.
Vaikka rajavartijoiden vastuun kannalta asiat pitäisi olla nyt selvänä, Hirvonsalo uskoo, että kanteluiden määrä voi lisääntyä.
– Tietenkin siellä on ihan samalla lailla kuin normaalitilanteessa oikeus tehdä yksittäisten virkamiesten toimista kantelua, mikäli virkamies toimii asiakkaan mielestä väärin. Uskon, että kanteluiden määrä tulee jonkun verran varmaan kasvamaan.
Se onko laki ja ohjeistukset toimivia, nähdään Hirvonsalon mukaan vasta silloin, jos käännytyslaki joudutaan ottamaan käyttöön. Hän kuitenkin toivoo, ettei käännytyslakia tarvitsisi ottaa käyttöön ollenkaan.
Laissa vielä aukkoja
Käännytyslaki on poikkeuslaki, jonka nojalla turvapaikanhakua pyrittäisiin estämään kuukaudeksi kerrallaan osassa Suomen rajaa, mikäli vieras valtio masinoi turvapaikanhakijoita rajalle ja hallitus ja presidentti toteavat kriteerien täyttyvän. Laki olisi voimassa vuoden.
Kansainvälisen suojelun hakemuksia otettaisiin vastaan vain poikkeustapauksissa. Poikkeuksena olisivat erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt kuten esimerkiksi lapset, vammaiset ja ihmiset, jotka ovat vaarassa joutua esimerkiksi kidutuksen tai kuolemanrangaistuksen kohteeksi.
Käännytyslain voimaan asettuessa rajaviranomaiset joutuvat tekemään päätöksen turvapaikanhakijan vastaanottamisesta heti rajalla. Normaalitilanteessa ihmiset ohjattaisiin vastaanottokeskuksiin arvioitaviksi.
Hirvonsalon mukaan laissa on vielä auki se, minkä asteinen vamma mahdollistaa turvapaikan hakemisen.
– Siitähän olen ollut huolissani, että varsinkin, jos ihmisiä tulisi maastorajojen yli, niin miten siellä tunnistetaan, millainen tapaus on kyseessä.
