Valtiovarainministeriön uusi kansliapäällikkö eli valtiosihteeri valitaan huhtikuussa joko vähän ennen tai jälkeen pääsiäisen.
– Täysin varmaa tämä aikataulun pitäminen ei ole, mutta pyrkimys on, että nimitys saataisiin valtioneuvoston yleisistunnossa päätettäväksi ja julkisuuteen kerrottavaksi huhtikuun puolivälin kieppeillä viimeistään, sanoo valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Juha Majanen.
Valtiovarainministeriön valtiosihteerin virkaa vuodesta 2013 hallinnut Martti Hetemäki lopettaa työnsä kiirastorstaina, ja Majasen mukaan seuraajan valinta olisi hyvä saada siihen samaan saumaan, vaikka sijaisketju on kyllä tarvittaessa olemassa.
Viidestä on menty kohti yhtä nimeä
Majanen kertoo, että haku on edennyt viime viikkoina loppusuoralle viidestä nimestä kohti yhtä nimeä, josta tehdään laaja turvallisuusselvitys.
Majasen viittaamat viisi hakijaa, joista valtiosihteeri valitaan, ovat Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkö Leena Mörttinen, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg, valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovala ja kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.).
Hakijoille ilmoitetaan lähiaikoina henkilökohtaisesti, miten heidän kävi.
Tammikuussa ministeriö arvioi, että valinta tehdään helmi- tai maaliskuussa. Helmikuun puolivälissä Helsingin Sanomat (13.2.) uutisoi valtiovarainministeriön ylimmän virkamiehen nimityksen viivästyneen poliittisten erimielisyyksien ja oikeudellisten kysymysten takia.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) olisi lehtitietojen mukaan haastatellut Kajanojan, Mörttisen, Nergin, Sovalan ja Vartiaisen jo tammikuun ja helmikuun vaihteessa.
– Laaja turvallisuusselvitys vie yleensä neljästä kuuteen viikkoa, mutta siinä voi mennä lyhempi tai pidempikin aika, mikä hankaloittaa aikatauluarviointia. Ja merkittävän tehtävän nimitysharkinta vie aikaa, Majanen kommentoi nimitysaikataulua.
Moni ministeriö hakee korkeinta virkamiestään
Tänä keväänä haussa ovat kansliapäälliköt myös opetus- ja kulttuuriministeriöön, ympäristöministeriöön sekä työ- ja elinkeinoministeriöön. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäälliköksi mieli 18 hakijaa ja ympäristöministeriön peräti 23.
Opetusministeriössä hakijoiden joukossa on viran nykyinen haltija Anita Lehikoinen. Hausta ei kerrota julkisuuteen ennen nimitystä muuta kuin aikatauluarvio.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka ja työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson eivät jatka tehtävissään.
Sisäministeriön kansliapäälliköksi nousi tammikuussa sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) esityksestä yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Valinta herätti paljon keskustelua poliittisesta virkanimityksestä. Toisena kärkiehdokkaana oli suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.
Hallituksen virkanimityksistä keskustelua on herättänyt myös ulkoministeriön viestintäjohtajan valinta, joka on venynyt yli puolella vuodella aikataulustaan.
Jopa yli 13 000 euron palkka
Kansliapäällikkö on Suomen valtionhallinnossa ministeriön korkein virkamies.
Kansliapäällikkö johtaa, kehittää ja valvoo ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa.
Ministeriön toimintaa kansliapäällikkö johtaa parlamentaarisen vastuun kantavan ministerin alaisuudessa.
Ulkoasiainministeriön ja valtiovarainministeriön kansliapäällikköinä toimivat valtiosihteerit.
Kansliapäälliköt nimittää valtioneuvosto kyseisen ministeriön esityksestä.
Virka on täytetty seitsemän tai viiden vuoden määräajaksi.
Kansliapäälliköistä korkeinta palkkaa Iltalehden viimevuotisen selvityksen mukaan nauttivat työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson ja valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki. Heidän kuukausipalkkansa nousi yli 13 000 euron.