Radon on ja pysyy suo­ma­lais­ten sä­tei­ly­peik­ko­na – annos on jopa aiemmin ole­tet­tua suu­rem­pi

Lääketieteellisten tutkimusten merkitys vuosiannokselle on lähes kaksinkertaistunut, mutta Stukin mukaan tällä ei juuri ole käytännön merkitystä. Ydinvoiman vaikutus on puolestaan merkityksetön.

Tietokonetomografian yleistyminen on Stukin mukaan suurin syy säteilyn lääketieteellisestä käytöstä kertyvän vuosiannoksen kasvuun. Annos on kaksinkertaistunut vuodesta 2012.
Tietokonetomografian yleistyminen on Stukin mukaan suurin syy säteilyn lääketieteellisestä käytöstä kertyvän vuosiannoksen kasvuun. Annos on kaksinkertaistunut vuodesta 2012.
Kuva: Hanna Koikkalainen

Maaperän radon on ja pysyy ylivoimaisesti suurimpana suomalaisten ionisoivan säteilyn lähteenä. Sen rooli on vielä suurempi kuin aiemmin on arvioitu.

Säteilyturvakeskuksen (Stuk) tuoreen raportin mukaan suomalaisten ionisoivasta säteilystä saama efektiivinen vuosiannos on keskimäärin 5,9 millisievertiä (mSv).

Sisäilmaan päätyneen radonin osuus on tästä peräti 4 mSv. Luonnon muun taustasäteilyn aiheuttama vuosiannos on 1,1 mSv.

Laskentatapa on oleellisin syy näennäiseen kasvuun

Kokonaisannos on laskennallisesti kasvanut, sillä vielä vuonna 2012 Stuk laski suomalaisten efektiiviseksi vuosiannokseksi 3,2 mSv. Radonin osuudeksi arvioitiin vain 1,6 mSv

Muutos johtuu sekä pääasiassa muuttuneesta laskentatavasta. Siihen vaikuttaa erityisesti tieto radonin säteilyenergiasta hengityselimistössä. Myös tutkimuksia säteilyn terveysvaikutuksista väestötasolla on tullut lisää.

– Radon on annosmielessä poikkeus, ja siinä sisäilman radonpitoisuus on yleensä oleellisempaa kun vuosiannos, kertoo apulaisjohtaja Teemu Siiskonen Stukista.

Vuosiannosta käytetään lähinnä siksi, jotta radonin osuutta pystytään vertaamaan muihin säteilyn lähteisiin.

Neljän millisievertin vuosiannos perustuu sisäilman keskimääräiseen eli 94 becquerelin (Bq) radonpitoisuuteen suomalaisasunnoissa.

Mittaukset ovat kymmenen vuoden takaa, ja Stukin mukaan keskimääräinen sisäilman radonannos on hieman laskenut. Tämä johtuu muun muassa kerrostaloasumisen yleistymisestä sekä radontorjunnan edistymisestä rakentamisessa.

Asuinpaikka ja -tapa ratkaisevassa roolissa

Radonaltistus riippuu kuitenkin huomattavasti siitä, missä ja miten ihminen asuu.

Suurimmat pitoisuudet mitataan tyypillisesti pien- ja rivitaloissa sekä kerrostalojen maan tasolla olevissa huoneistoissa.

Kuntatasolla eniten radonia on mitattu Pirkanmaalta ja Kanta-Hämeestä Uudenmaan kautta Etelä-Karjalaan ulottuvalla yhtenäisellä alueella.

Uusia rakennuksia koskeva radonin viitearvo on 200 Bq kuutiometrissä sisäilmaa.

Edellä mainitun alueen kunnissa tämä ylittyy vähintään joka neljännessä pientalossa. Vastaavia kuntia löytyy myös Kainuusta, Lapista ja Ahvenanmaalta.

Radonia on paikoin myös pohjavedessä ja erityisesti porakaivoissa.

Porakaivoveden käyttäjien saama vuosiannos on Suomessa keskimäärin 0,28 mSv, kun annos rengaskaivoveden käyttäjälle on keskimäärin 0,05 mSv. Vesilaitosvedellä keskimääräinen vuosiannos on 0,02 mSv.

Säädökset ovat ajan tasalla, vaikka annos muuttui

Uusi radonin aiheuttaman säteilyannoksen laskentatapa ei vaikuta arvioihin radonin terveysvaikutuksista, sillä se määritellään väestötasolla epidemiologisesti.

Radonin on arvioitu aiheuttavan noin 280 keuhkosyöpäkuolemaa vuodessa. Noin 240 tapauksessa vaikutusta on vahvistanut tupakointi.

Tapaukset ovat kuitenkin aiheutuneet selvästi suuremmasta radonin vuosiannoksesta kuin aiemmin on arvioitu. Pitäisikö esimerkiksi asuntoja koskevia säädöksiä siis lieventää?

– Uusi säteilylaki ja -asetukset tulivat voimaan noin puolitoista vuotta sitten. Niissä on huomioitu uudet annoslaskentaperiaatteet, Siiskonen huomauttaa.

– Säädökset ovat siis ajan tasalla.

Terveydenhuollosta saatu annos kaksinkertaistunut

Terveydenhuollosta saatava säteilyannos on sen sijaan kaksinkertaistunut.

Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä kertyvä vuosiannos on keskimäärin 0,76 mSv henkilöä kohden.  Vielä vuoden 2012 arviossa annos oli puolet pienempi eli 0,48 mSv.

– Se on enimmäkseen todellista kasvua, ja laskentatavan vaikutus on aika pieni, Siiskonen vahvistaa.

Kasvu johtuu hänen mukaansa erityisesti lisääntyneestä kuvantamisesta ja varsinkin tietokonetomografiasta.

– Luulisin, että käyttöä on kasvattanut väestön ikääntyminen. Toisaalta laitteiden lukumäärä ja kuvantamisen saatavuus on parantunut.

Vaikka lääketieteestä saatava säteilyannos on kaksinkertaistunut, sillä ei Stukin mukaan ole käytännön merkitystä.

– Näin pienellä altistuksella se ei näy vielä missään, Siiskonen sanoo.

Tästä huolimatta hän korostaa, että säteilyaltistusta aiheuttavien tutkimusten tulee aina olla perusteltuja ja oikeutettuja.

Lentojen säteilyannos paljon suurempi kuin ydinvoiman

Ydinvoiman ja -onnettomuuksien merkitys suomalaisten saamalle säteilyannokselle on Stukin mukaan merkityksettömän pieni.

Tsernobylin ja muiden ydinonnettomuuksien sekä 1960-luvun ydinasekokeiden jäljiltä Suomen luonnossa olevien radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteilyannos on 0,01 mSv.

Suomalainen saa esimerkiksi lentomatkustuksesta selvästi suuremman, keskimäärin 0,5 mSv:n säteilyannoksen.