Rää­vi­tön­tä sek­si­va­lis­tus­ta housut ja­las­sa: Vin­ku­via pu­ru­le­lu­ja ja ekoja kertoja esi­kois­oh­jaa­jal­ta

Mistä vauvat tulevat?

Lukekaa kappale kirjasta, opettaja käskee ja poistuu luokasta. Tunnin lopulla hän palaa päästämään oppilaat välitunnille.

Eino Hantula , 31, muistelee kuudennen luokan biologiantuntia, jonka opettaja livisti seksuaaliasioiden käsittelystä.

"En tiedä, millä tolalla seksuaalikasvatus on nykyään kouluissa, mutta se on aina hirveän tärkeää", hän pohtii.

Hantula kantaa nyt kortensa kekoon. Hän ohjaa Lapin ylioppilasteatterille Rakkausjuttu -näytelmän, joka on ainakin ohjaajan mukaan ihan oikeaa seksi- ja seksuaalivalistusta räävittömän komedian muotoon puettuna.

"Näytelmässä on tiukka pedagoginen ote. Toivon, että se saa nuoret ajattelemaan omaa seksuaalisuuttaan. Monessa kohtaa sanotaan, että omasta seksuaalisuudesta saa nauttia. Tämä on ylistyslaulu runkkaamiselle."

Pelkästä valistuksesta ei ole kyse. Hantula painottaa, että näytelmä on ehdottomasti viihdettä ja yleisö saa nauraa. Kohderyhmää ovat erityisesti yläasteikäiset, mutta ohjaaja lupaa samaistumisen kohteita ja nostalgiaa myös vanhemmille katsojille.

Näytelmä on saanut pienen tuen Rovaniemen opiskelijaterveydenhuollolta ja Rovaniemen nuorisopalvelukeskukselta. Ylioppilasteatteri ostaa rahalla näytelmän visuaaliseen ilmeeseen pakattuja kondomeja, joita se jakaa kaupungin nuorille.

Näyttelijät. Ilona Karppasen mielestä Hantulalla on hauska ote ohjaamiseen ja hän nostaa esiin herkullisia yksityiskohtaia. Risto Ukkonen toteaa, että tekstiä on paljon, mutta kaikella on merkitys.

Kuva: Greta Virranniemi

Vilma ( Ilona Karppanen ) ja Elias ( Risto Ukkonen ) könyävät makuupussin alla kaverinsa leikkimökissä. Miettivät, mihin käden voi laittaa. Riitelevät ensimmäisen kerran ja suutelevat ensimmäisen kerran.

Herkkä hetki katkeaa äkkiä. Makuupussissa vinkaisee koiran purulelu.

"Haluan, että lavalla tapahtuu aina jotain outoa", Hantula naurahtaa.

Hänelläkin on nyt eka kerta: lauantaina ensi-iltaan tuleva näytelmä on hänen esikoisohjauksensa.

Teatterin teosta Hantulalla on kuitenkin rutkasti kokemusta, sillä hän on näytellyt ylioppilasteatterissa jo kymmenen vuotta.

"Ajattelin, että jos en nyt ohjaa, en tee sitä koskaan."

Näyttelijästä ohjaajaksi siirtyminen oli Hantulasta hirvittävän pelottavaa, mutta lopulta yllättävän pieni askel.

Tosin välillä Ilona Karppanen polkee jalkaa lavalla. Se ei kuulu esitykseen, vaan näyttelijä haastaa ohjaajansa visiota. Et sinä voi noin ajatella! Naiskuvasi on hirveä!

"Minulla oli ehkä ajatus, että ohjaajana voin vain päättää, että tehdään näin. Toki ohjaajan pitää perustella kaikki valintansa", Hantula naurahtaa.

"Aina alkuperäisen vision tilalle on tullut lähes yhtä hyvää, monesti jopa parempaa."

Nykypäivään. Ohjaaja ja työryhmä viilasivat Rakkausjutun käsikirjoitusta, jotta se olisi yhä ajankohtainen.

Kuva: Greta Virranniemi

Rakkausjuttu lumosi Hantulan viitisentoista vuotta sitten, kun hän näki näytelmän Oulun kaupunginteatterissa. Hän muistaa elävästi kutkuttavan tunnelman, mutta ei juuri muuta.

Asiat väännetään rautalangasta jo käsikirjoituksessa. Sanotaan suoraan, että on ok nauttia seksistä ja kaikki runkkaa.

Hantula ujuttaa mukaan vielä jykevämpää rautalankaa: fanfaareja ja korokkeelta huudettuja vuorosanoja.

Mauttomuuksiin ei kuitenkaan mennä. Paljasta pintaa ei näy, koska se on Hantulan mielestä tarpeetonta. Tai no, yksi pylly vilahtaa, mutta se on sekunnissa ohitse.

Rakkausjutun pohjalla on saksalainen 1970-luvun seksuaalivalistusnäytelmä, jonka Otso Kautto suomensi ja osittain kirjoitti uudelleen 15 vuotta sitten Oulun kaupunginteatterille. Nyt Hantula ja työryhmä ovat edelleen viilanneet nyansseja, jotta tarina olisi yhä ajankohtainen.

Esimerkiksi yksi poika tulee näytelmässä kaapista homona. Kauton tekstissä hän saa heti turpaan niin, että veri räiskyy. Hantulan mielestä kohtaus ei sopinut enää nykypäivän asenteisiin, joten hän pehmitti sitä.

"Mutkia ei kuitenkaan ole vedetty suoriksi. Asia käsitellään eri tavalla kipeästi."