1. Kokonaisvaltainen hyvinvointi
Jooga rantautui Suomeen jo 1960-luvulla. Kun se alkoi levitä toden teolla koko kansan keskuuteen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, suomalaisia kiinnosti ennen kaikkea fyysinen asana- eli liikeharjoittelu. Joogaa lähestyttiin liikuntana.
Nyt suhtautuminen joogaan on muuttunut. Suomalaisia ovat alkaneet kiinnostaa enenevässä määrin myös joogan muut puolet: henkisyys, mielen rauhoittaminen ja ajatus itsensä kehittämisestä ja kasvusta.
Näkökulmanmuutos kuvastaa hyvin laajempaa hyvinvointiin ja liikkumiseen liittyvää tämän hetken trendiä, jota Turun kauppakorkeakoulun tutkija Miia Grénman kuvailee näin: nyt kiinnostuksen kohteena on kokonaisvaltainen hyvinvointi, jossa painopiste on fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapainossa.
Grénman on kulutustutkija, joka tekee parhaillaan väitöskirjaa hyvinvointi- ja terveyskuluttamisesta.