Pyyhe ei vielä lennä kehään vaikka köy­sis­sä ollaan

Henkinen takaraja on vuodenvaihteessa. Jos Helsingin keskustan paraatipaikalle Etelärantaan kaavaillun Guggenheim-museon rahoitus ei ole vuoden loppuun mennessä ratkennut, alkaa armonaika päättyä. Guggenheim Helsingin monipolvinen taival saattaa loppua samalla kun nykyinen tonttivarauskin päättyy.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sementoi viime viikonloppuna hallituksen kannan ja totesi, että valtiolta ei rahaa Guggenheimiin tämän hallituskauden aikana tule.

- Nyt pitää sitten pistää hattua kiertämään muualle, jos tämä hanke aiotaan saada pystyyn, Sipilä totesi pääministerin haastattelutunnilla Ylen lähetyksessä.

Museohankkeen ajajat pohtivat, olisiko sittenkin mahdollista, että valtio olisi mukana jollain muulla tavalla kuin investoimalla itse rakennukseen.

Museon rakentamiskustannukset olisivat tämän hetken arvioiden mukaan noin 130 miljoonaa. Lisäksi tarvitaan noin 27 miljoonaa lisenssimaksuihin. Tarkoituksena oli, että valtio olisi pistänyt Sipilän mainitsemaan hattuun 40 miljoonaa. Helsingin kaupunki on varautunut 80 miljoonan osuuteen. Yksityisen rahan osuus olisi noin 38 miljoonaa.

Guggenheim Helsingin Tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Ari Lahti sanoo, että hanke on ajautunut poliittisen ja populistisen pelin keskelle. Toivo elää silti.

- Tällä hetkellä mietitään erilaisia vaihtoehtoja ja tapoja, millä tavalla kaupunki, toivottavasti myös valtio ja yksityinen raha löytäisivät vielä toisensa.

- Mietitään, onko tässä jokin mahdollisuus, jolla tätä hanketta voisi viedä eteenpäin. Mutta täytyy sanoa, että on vaikea nähdä, että ilman minkäänlaista valtion panostusta hanke etenisi toteutukseen.

Mikä tämä valtion panostus voisi olla? Sitä ei Lahti halua tässä vaiheessa arvioida eikä myöskään sitä, mikä on todennäköisyys Guggenheimin toteutumiselle.

- Pidän sitä edelleen enemmän todennäköisenä kuin epätodennäköisenä.

Helsinki tuskin nostaisi omaa osuuttaan

Guggenheim-hankkeen valmistelussa oleva Helsingin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen arvioi, että valtion suunnalta voisi löytyä vielä yksi oljenkorsi.

- On mahdollista, että museotoiminnan käyttötalouden osalta valtio saattaisi olla edelleen mukana. Se täytyy käydä neuvotellen lävitse.

Viljanen kuitenkin toteaa, että tilanne näyttää hyvin hankalalta ilman valtion investointirahaa.

- Ja on tietysti kysyttävä, olisiko mahdollista, että yksityinen sektori tulisi tähän mukaan vieläkin isommalla panoksella. En tiedä. Mutta tietysti tämä täytyy kartoittaa.

Entä olisiko mahdollista kasvattaa Helsingin osuutta?

- Helsinki on todennut, että kyse on kansallisesta hankkeesta, ja edellyttää, että on muita rahoittajia mukana. Niihin lähtökohta-asetelmiin, joissa Helsinki oli mukana, näyttäisi aika vaikealta, Viljanen sanoo.

Vaikealta näyttää kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tatu Rauhamäenkin (kok.) mielestä. Hän huomauttaa, että ilman varmuutta valtion rahoituksesta museoasia ei etene päätöksentekoon. Jatkossa käydään silti keskustelut Guggenheimin ja valtion suuntaan ja "katsotaan, missä oikeasti ollaan".

- Varmaan valitettavasti asia on aika pitkässä juoksussa, jos sitten koskaan on toteutuakseenkaan.

Rauhamäki kuitenkin naurahtaa, että etenkään Guggenheimin kohdalla ei pitäisi sanoa "ei koskaan".