Koko syksyn kestänyttä ponnistusta kelpaa esitellä! Kemin Syväkankaan koulun käytäviä koristaa nyt 13 mukaelmaa eli pastissia suomalaisten taiteilijoiden teoksista. Hanke oli osa koulun Suomi 100 -ohjelmaa.
–Mukana projektissa oli yli 30 kuvataiteen opiskelijaa yhdeksänsiltä luokilta, kertoo kuvataiteen opettaja Kaisa-Leena Väänänen .
Opettaja karsi valtavasta aineistosta mukailtavat taiteilijat ja teokset.
–Valitsin edustajia Suomen itsenäisyyden ajan miltei jokaiselta vuosikymmeneltä sekä muutamia kultakauden taiteilijoita, koska he ovat olleet jo nostattamassa kansallistunnetta ja suomalaista itsetuntoa. Halusin nostaa myös esiin naistaiteilijoiden merkityksen Suomen kuvataiteessa.
Oppilaat eivät poimineet valituista suosikkejaan vaan työt jaettiin arpomalla. Ne on toteutettu pääosin lähiväriharmonian periaatteella. Kussakin teoksessa on käytetty vain 4–5 värisävyä.
Suunnittelun ja luonnostelun jälkeen varsinaiseen maalaustyöhön oppilaat pääsivät marraskuun lopussa. Viimeiset teokset valmistuivat joululoman kynnyksellä.
–Sapluunoiden valmistus oli työläin vaihe, koska teoksessa on paljon silppua. Hauskinta oli itse maalaaminen, kertoo Roosa Montonen . Hän taituroi pastissin Lars-Gunnar Nordströmin teoksesta Dimensions & Extensions VII (vuodelta 1990) yhdessä Emmi Pitkäkarin kanssa.
Hanna Suhilan mielestä värien valinta ja kaavojen (sapluunat) suunnittelu oli hankalinta. Suhila versioi seinälle Marjatta Tapiolan Yö-teoksen (1996) työryhmässä, johon kuuluivat myös Mette Heikkilä ja Suvi Luukkonen .
Jo mainittujen Suomen taiteen merkkiteosten lisäksi Syväkankaan koulun seinillä on nähtävillä mukaelmat seuraavista teoksista: Helene Schjerfbeckin Tanssiaiskengät (1882), Albert Edelfeltin Leikkiviä poikia rannalla (1884), Eero Järnefeltin Kaski (1893), Eetu Iston Hyökkäys (1899), Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli (1903), Akseli Gallen-Kallelan Väinämöisen lähtö (1906), Sam Vannin Contrapunctus, osa 3 (1960), Leena Luostarisen Yöleopardi (1987), Hannu Väisäsen Jälkikuva (1994), Osmo Rauhalan Remember to forget everything (2012) ja Miina Äkkijyrkän Mä kans (2016).
–Teokset jäävät jälkipolville muistoksi ja aikamatkaksi Suomen taidehistoriaan. Olemme saaneet hienot laatatkin teosten yhteyteen, iloitsee opettaja Kaisa-Leena Väänänen.
Opiskelijat laativat kohdalleen osuneista taiteilijoista myös visuaalisesti näyttävät drive-esitykset.
–Niissä esittelimme taiteilijan perheen, teokset ja palkinnot, kertoo Matilda Keskikallio .
Kuvataiteen opinnot kiinnostavat valinnaisaineena tällä hetkellä enimmäkseen tyttöjä. Siksi Syväkankaan hankkeessakin oli mukana vain kuusi poikaa.