Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Pyö­rä­edun pois­ta­mi­nen ly­hyt­nä­köis­tä po­li­tiik­kaa

Hallituksen puoliväliriihen linjaus työsuhdepyöräedun verovapauden poistamisesta ensi vuoden alusta on täysin järjetön hanke. Tällaiset linjaukset ovat arvovalintoja, jotka osaltaan kertovat kuinka liikuntamyönteisyys on kaukana nykyhallitukselta.

120 000 suomalaista käyttää tätä etuutta, joka on ollut käytössä 2021 lähtien. Arvioiden mukaan työsuhdepyöräetu on parasta, mitä suomalaiselle pyöräily-yhteiskunnalle on pitkään aikaan tapahtunut. Kuinka moni perhe on voinut luopua toisen auton käytöstä edun myötä?

Pyöräily on erinomainen hyötyliikuntamuoto.
Pyöräily on erinomainen hyötyliikuntamuoto.
Kuva: Ilona Pasanen

Väistämättä tulee mieleen, että taustalla on huonoa valmistelua asian suhteen ja syyt ovat lähinnä ideologiset. Polttoaineen pumppuhinnoista on toki tärkeä käydä keskustelua, mutta hallitus ei halua selvästikään tunnustaa työsuhdepyöräilyn kasvua osana laajempaa liikenteen muutosta, jossa pyritään vähentämään liikenteen päästöjä ja edistämään kestävää kehitystä.

Tämä kehitys tukee Suomen tavoitetta olla hiilineutraali 2035 mennessä. Pyöräilyn edistäminen on siis ekoteko, joka ei istu nykyisen hallituskoalition agendalle.

Pyöräilyllä on erittäin suuret, myönteiset vaikutukset. Sillä on kaikista liikennemuodoista positiivisin vaikutus yhteiskuntatalouteen: euro pyöräilyyn tuottaa lähes kahdeksan euroa yhteiskunnalle.

On myös hyvä muistaa, että liikkumattomuus on yksi merkittävistä syistä sairauspoissaoloille, ja se aiheuttaa Suomessa noin 56 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Liikkumattomuuden koko hintalappu on musertava 3,2 miljardia euroa.

UKK-instituutti on tutkinut pyöräilyn terveyshyötyjä. Pyöräily pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen. Se vähentää niskahartiaseudun kipuja sekä muita tule-vaivoja. Syöpätapauksia voitaisiin vähentää jopa kolmannes pitämällä huolta perusterveellisistä elämäntavoista, joista terveyttä tukeva liikunta, kuten työmatkaliikunta, on merkittävässä roolissa.

Hyvinvointia tukevia ratkaisua tulisikin edistää sen sijaan, että niitä puolihuolimattomasti leikataan pois. Työsuhdepyöräetu vahvistaa osaltaan hyvinvointia ja sillä on suuri merkitys niin työntekijöiden jaksamiseen kuin itse työntekijän sekä koko yrityksen tuottavuuteen.

Mitä tulee työsuhdepyöräedun poistamiseen, 2025 jälkeisestä tilanteesta ei ole tässä vaiheessa varmuutta. On epävarmaa, meneekö lakiesitys eduskunnan käsittelyyn tai milloin muutoksia mahdollisesti tapahtuu. Kaikki on vielä muutettavissa ja tällaisesta järjettömästä hankkeesta on vielä mahdollista perääntyä.

Krista Heikkinen, Lasse Kontiola, Sanna Kylmänen, Niko Niemisalo, Anna-Kristiina Rahkala, Juha Takkula ja Jarno Valkeapää