Viime viikolla uutisoitiin suurten metsäyhtiöiden keskeyttäneen puukauppojen tekemisen Ylä-Lapin yksityismailta. Tilanne liittyy FSC-järjestelmän kontrolloituun puuhun.
–Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että FSC:n kontrolloidun puun järjestelmässä on tarkoitus arvioida eri kategorioissa, onko olemassa riski sille, että metsätalous aiheuttaisi uhkaa määritellyille arvoille. Jos riski on olemassa, täytyy yhtiöiden kirjata, millä keinoilla ne madaltavat riskiä, kertoo FSC Suomen pääsihteeri Anniina Kostilainen.
Kostilainen asettelee sanojaan varoen, sillä kontrolloituun puuhun on liittynyt viime päivinä paljon virheellistä tietoa.
– On myös huomattava, että kontrolloidun puun säännöt ovat muuttuneet aivan uusiksi. Siksikään ei ole ihme, että eri toimijat ovat nyt ylivarovaisia, sanoo Kostilainen.
Siirtymäaika menossa
Suomen riskinarviota valmisteltiin neljän vuoden ajan, ja se valmistui marraskuun lopussa. Meneillään on puolen vuoden siirtymäaika.
– Tänä aikana riskienhallintatoimet pitäisi pystyä muodostamaan. Yksinkertaisimmillaan toimet ovat sitä, että jo olemassa olevat hyvät käytännöt kirjataan ylös. Välttämättä kyse ei siis ole mistään uusien asioiden keksimisestä, Kostilainen sanoo.
Kirjaaminen voi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että arvokkaaksi määritelty elinympäristö merkitään karttaan.
FSC:n kontrolloidun puun riskinarviointi ei vaikuta esimerkiksi puun kotitarvekäyttöön, eikä se koske sellaista sertifioimatonta puuta, jota ei viedä FSC-tuoteketjuun. Riskinarviointi vaikuttaa yksittäiseen metsänomistajaan kuitenkin välillisesti yritysten puunhankinnan kautta.
Kuluttajan avuksi
FSC-sertifiointia ohjaa kansallisesti laadittu metsänhoidon standardi, joka määrittelee säännöt metsänhoidolle. Sertifiointi on vapaaehtoista.
– FSC-logo on kuluttajalle varmistus siitä, että hänen ostamansa tuote on vastuullisesti tuotettua, Kostilainen sanoo.
FSC-järjestelmän taustalla on kansainvälinen järjestelmä, joka pyrkii varmistamaan vastuullisen metsätalouden ja pysäyttämään metsäkadon.
– Markkinat ovat globaalit, ja ilman sertifiointijärjestelmää kuluttaja ei voi mitenkään tietää, mistä puu on peräisin. Yrityksiä koskevat tarkat puun alkuperän seurannan ja vastuullisuuden vaatimukset, ja FSC voi olla osa yritysvastuun kokonaisuutta, Kostilainen sanoo.
Asian tekee monimutkaiseksi se, että kontrolloitu puu on eri asia kuin FSC-sertifioitu puu. Jos sertifikaatinhaltija ei jostain syystä voi hankkia raaka-ainetta sertifioiduista lähteistä, hän voi korvata osan materiaalista kontrolloidulla puulla.
Kontrolloidun puun osuus saa olla korkeintaan 30 prosenttia, ja sen on oltava peräisin hyväksyttävistä lähteistä. Kontrolloitu puu ei saa olla laittomasti hakattua tai lähtöisin alueilta, joissa perinteisiä oikeuksia tai kansalaisoikeuksia rikotaan. Puu ei saa myöskään olla lähtöisin metsistä, joissa metsänkäyttö uhkaa korkeita suojeluarvoja tai alueilta, joissa luonnonmetsää on hakattu korvaavan maankäyttömuodon tieltä. Puussa ei saa olla geenimuunneltua perimää.
Korkeita riskejä
Suomen riskinarviossa todetaan, että maassa on määriteltyjä riskejä korkeisiin suojeluarvoihin liittyen. Korkeat suojeluarvot on jaettu kuuteen osa-alueeseen, joissa riskejä on määritelty yleisesti lajien monimuotoisuuteen sekä ekosysteemeihin ja elinympäristöihin liittyen.
Muissa riskinarvioinnin kategorioissa riski määriteltiin matalaksi.
Kontrolloidun puun hankinnassa on huomioitava kansallinen riskinarvio, joka tehdään aina kussakin maassa kyseisen maan olosuhteet huomioiden. Riskinarvioinnista käytetään kansainvälisesti lyhennelmää CNRA (centralized national risk assessments). Riskinarviointi on voimassa viiden vuoden määräajan.
Saamelaisten kotiseutualueella ei tällä hetkellä ole FSC-sertifioituja metsiä, mutta alueelta hankkii puuta moni FSC-sertifioitu yritys tai niiden toimitusketjun osana toimiva yritys. Siksi kontrolloidun puun vaatimukset vaikuttavat alueen puunhankintaan.
FSC
FSC eli Forest Stewardship Council (Hyvän metsänhoidon neuvosto) on kansainvälinen järjestö, joka on sitoutunut sertifioinnin kautta edistämään vastuullista metsien käyttöä.
Perustettu 1993.
Jäseniin kuuluu kansalaisjärjestöjä (muun muassa WWF), yrityksiä (UPM-Kymmene, Stora Enso, Metsäliitto) ja yhteisöjä (Saamelaisneuvosto, Kuluttajaliitto), sekä metsänomistajia, metsäalan ammattilaisia ja yksityisiä henkilöitä.
Lapissa 0,19 prosenttia puuston tilavuudesta suojelemattomilla IFL-alueilla. IFL (Intact Forest Landscapes) tarkoittaa laajoja yhtenäisiä metsäalueita. FSC kieltää maailmanlaajuisesti hakkuut tällaisilla metsäalueilla, jotka kutistuvat kaikkialla ihmistoiminnan seurauksena.
Suomessa kansallisen riskinarvion mukaan IFL-alueita on 966 000 hehtaaria, josta 98,5 prosenttia on suojeltu. Jäljelle jäävästä alasta suurin osa ei ole metsätalouskäytössä. Lapissa 0,19 prosenttia alueen puuston tilavuudesta sijaitsi suojelemattomilla IFL-alueilla.
Kunnat, joissa on IFL-alueita, on merkitty riskinarviossa määritellyn riskin alueiksi. Tämä ei silti tarkoita, ettei kyseisissä kunnissa hakattua puuta voisi myydä FSC:n kontrolloituna puuna. Puuta ostavan yrityksen on vain varmistuttava, ettei puu ole peräisin IFL-alueilta.