Pu­touk­sen tor­nio­lais­ta sket­si­hah­moa näyt­te­le­vän Mikko Pent­ti­län suku asuu Tor­nios­sa – hul­va­ton ”S­tö­gis” ra­kas­taa gril­li­mät­tö­jä

Lauantaina alkaneen MTV3:n viihdeohjelma Putouksen sketsihahmokilpailussa nähtiin valloittava hahmo. Takatukkainen, violettiin timmiin pukuun pukeutunut Turkka ”Stögis” Kuppi, Mister Finland -voittaja, malli, laulaja ja rakastaja Torniosta. Hahmo, jonka mukaan kaikki olisi hyvin, jos vain ”sais Meerin Grilliltä ilmaiset tuplajuusto-amerikkalaiset loppuiäksi ja Golden Flowerista Hot Onet kans loppuelämäks ja Keskusgrilliltä…”.

Ihminen Stögiksen takana on Kaustiselta kotoisin oleva näyttelijä Mikko Penttilä . Hänen äitinsä on kotoisin Torniosta ja sukua asuu kaupungissa edelleen. Tornio on Penttilän toinen henkinen koti, jossa mies on viettänyt useita lapsuuden kesiä ja lomia.

- Aika nopeasti päätin, että hahmoni on torniolainen. Osaan vähän puhua murretta. On aina kiva, jos hahmolla on joku murre.

Penttilä kertoo, että Stögis on käynyt läpi melkoisen muutoksen. Näyttelijä osallistui Putouksen koekuvauksiin samantyyppisellä roolihenkilöllä, mutta hahmo on kehittynyt matkalla kohti television suoria lähetyksiä.

Onko hurjalla itsevarmuudella varustettu napaansa vilautteleva, roskaruokaa rakastava Stögis sitten torniolaisen miehen karikatyyri? Ei ole, vastaa Penttilä.

- Se on ennemminkin karikatyyri suomalaisesta miehestä. Stögiksiä löytyy joka paikkakunnalta. Hahmo on luotu kaikella rakkaudella ja lämmöllä. Olen itseasiassa hahmolleni vähän kateellinen hänen hyvästä itsetunnostaan.

- Stögis on maailmaa syleilevä kaveri. Jenkeissä on semmoinen sanonta, että ”world is your oyster”. Se sopii Stögikselle, ja lisäksi hän on sen osterin jo syönyt, Penttilä nauraa.

Komedia on Penttilän sydäntä lähellä. Hän on seurannut Putousta sen ensimmäisestä tuotantokaudesta saakka ja toivonut pääsevänsä mukaan ohjelmaan.

Putouksessa hahmojen käsikirjoittaminen on hahmoa esittävän näyttelijän hommaa. Toki he saavat apua sarjan muilta tekijöiltä, kuten ohjaaja Joonas Nordmanilta , käsikirjoittaja Niklas Lindgreniltä ja näyttelijä Kari Ketoselta. - Yllättävän paljon pitää keksiä vitsejä kahden minuutin pätkään. Toisen jakson kirjoittaminen on ollut helpompaa, koska olen jo tehnyt hahmoa yleisön kanssa. Tiedän, millaiset jutut naurattavat, Penttilä toteaa.

Kolmekymppinen Penttilä tiesi jo lapsena, että hän haluaa näyttelijäksi. Ihan ensimmäinen haave nuorella pojalla oli imitaattorin ammatti.

- Rakastin Jope Ruonansuuta ja halusin tehdä samaa kuin hän. Mutta en oikeastaan oppinut imitoimaan muuta kuin Jope Ruonansuuta imitoimassa muita.

Kaustisella Mikko Penttilä harrasti kansantanssia, joka on miehen mukaan melko teatterillinen tanssimuoto. Teatterikorkeakouluun hän pääsi vuonna 2009 ja valmistui sieltä vuonna 2014. Hänen opinnäytteensä käsitteli improvisaatioteatteria.

Tällä hetkellä Penttilä kuuluu improvisaatioteatteri Stella Polarikseen.

Penttilän mukaan improvisaatiossa ihmisen ei tarvitse lähtökohtaisesti olla hauska ja koominen tyyppi.

- Improvisaatio on hyödyllinen työkalu näyttelijälle. Improvisaatiossa kyse on vapautumisesta. Se auttaa hyväksymään keskeneräisyyttä ja juhlimaan mokia. Ne tekevät tekevät improvisaatiosta hauskaa.

Penttilä tähdentää, että improvisaatioteatteri voi olla paljon muutakin kuin lyhyitä, hauskoja vitsipätkiä, joita television viihdeohjelmissa nähdään.

- Lyhyen muodon improvisaatio sisältää hauskoja leikkejä ja tekniikoita. Pitkissä improvisaatioesityksissä tekniikat ovat erilaiset.

Stella Polariksen esitykset ovat koko illan näytelmiä.

- Olemme tehneet rikos-improa eli murhamysteerejä, dekkareita, film noiria ja Tarantino-tyylisiä näytelmiä ja uutena genrena romanttista komediaa. Esimerkiksi romanttisessa komediassa yleisö saattaa itkeä lopussa.

- Improssa on läsnä teatterin taika. Tekijöiden taito ja tyhjästä tekeminen viihdyttää. Yhdessä esityksessä teimme näyttämölle valtavan tulitaistelun tyhjästä. Yleisö nauroi ihan katketakseen, vaikka teimme kohtausta ihan vakavina, mies muistelee.