Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) löytää Nato-selvityksestä yhden ylitse muiden nousevan johtopäätöksen.
– Pääjohtopäätös on nimenomaan Suomen ja Ruotsin ratkaisujen välinen yhteys ja oikean ajoituksen merkitys. Eli jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon ilman Suomea, olisi Suomen asema vaikea. Jos taas Suomi liittyisi ja Ruotsi ei olisi jäsen, tilanne olisi Suomelle hankala. Silloin me olisimme jonkinnäköinen strateginen etuvartioasema.
– Eli mitä tahansa tehdäänkin, on selvityksen tekijöiden johtopäätös se, että päätökset on koordinoitava Ruotsin kanssa. Jos jompikumpi maa tekee yksin ratkaisunsa liittyä Natoon, on sillä voimakas vaikutus toiseen maahan, puolustusministeri Niinistö arvioi Lännen Medialle.
Raportti päättyy yhteenvetokohtaan, jonka voi tulkita siten, että kirjoittajat pitävät yksin jäämistä suurena uhkana Suomelle. "Nato-jäsenyyden vaikutukset olisivat Suomen kannalta huomattavasti suotuisammat, jos Suomi ja Ruotsi tekisivät kyseisen päätöksen koordinoidusti yhdessä kuin, jos Suomi liittyisi yksin. Vastaavasti Ruotsin päätös liittyä Natoon ja Suomen päätös olla liittymättä jättäisi Suomen eristyksiin ja suojattomaksi", raportissa kirjoitetaan.
– Jossain määrin selvityksestä käy ilmi, että Ruotsi on helpommassa asemassa kuin Suomi, Niinistö sanoo.
Pitäisikö Suomen ja Ruotsin tehdä puolustuspoliittiset ratkaisunsa yhdessä, esimerkiksi päätökset Natoon liittymisestä tai sen ulkopuolelle jäämisestä?
– Tämä on selvityksen tekijöiden keskeinen johtopäätös. Jos minun mielipidettäni kysytään, niin se on se, että päätösvalta on aina pidettävä Suomen omissa käsissä, eikä sitä saa sitoa Ruotsin ratkaisuun. Suomi on suvereeni maa.
– Mutta totta kai täytyy ymmärtää, mikä on tilanne Euroopassa ja Itämeren alueella ja mikä on geopoliittinen asemamme. Eli kyllä tässä on syytä seurata tarkkaan, mitä Ruotsi tekee. Silti aina on pidettävä päätösvalta omissa käsissä, Niinistö korostaa.
Hallitus voi toimia ilman Ruotsiakin, jos tilanne sitä vaatii
Eli vaikka emme ole nyt menossa Natoon, niin sitäkään vaihtoehtoa ei voida sulkea pois, että Suomi ei voisi itsenäisesti ja ilman Ruotsia harkita Nato-jäsenyyden hakemista?
– Se on hallitusohjelman mukainen linjaus. Tämä on myös hallituksen kanta. Hallitus ei ole viemässä Suomea Natoon, mutta toisaalta emme ole mahdollisuutta sulkemassa pois, jos Suomen kansa niin päättää.
Jussi Niinistö esitti heinäkuussa 2014 Aamulehden haastattelussa erillisen Nato-selvityksen laatimista toimiessaan eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Avauksesta virisi vilkas keskustelu, ja seuraavana keväänä Niinistö oli ajamassa perussuomalaisten edustajana kirjausta hallitusneuvotteluissa hallituksen ohjelmaan.
– Hallitusohjelmakirjauksen ideana oli, että selvitys antaa jatkokeskustelulle hyviä sytykkeitä. Nythän selvitys on käytettävissä, kun ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa viimeistellään. Se tulee eduskuntaan näillä näkymin kesäkuussa. UTP-selonteossa ja sen käsittelyssä tehdään Suomen Nato-yhteistyötä koskevat linjaukset. Arvio ei hivuta Suomea Natoon eikä ole natottamista, vaan aina pitää muistaa, että Natoon joko liitytään tai ei liitytä ja että se tehdään kansallisella poliittisella päätöksellä, Niinistö toteaa.
Historiantutkijana Niinistö kiittelee asiantuntijaraportin sisältämää runsasta historiallista kuvailua ja hyvää strategista pohdintaa, joita aiemmissa selvityksissä ei hänen mielestään ole ollut.
Niinistön mielestä suomalaisten ei pidä hätkähtää venäläisten poliitikkojen käyttämää kovaa retoriikkaa.
– Selvityksenkään pohjalta ei voida ajatella, että Venäjän ulkoministerin
Sergei Lavrovin
tuoreimmissa lausunnoissa olisi mitään uutta. Venäjän kanta Natoon ja sen laajenemiseen on samanlainen kuin se on ollut viime ajat. Venäjä pitää sitä uhkana kansalliselle turvallisuudelleen. Jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon, se epäilemättä johtaisi vakavaan kriisiin Venäjän kanssa määrittelemättömäksi ajaksi.
– Senkin johtopäätöksen voi vetää, että tulevat Natoon liittymiset tapahtuvat todennäköisesti kireämmässä ilmapiirissä kuin aiemmat laajentumiskierrokset. Elämme toisenlaisessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa kuin Baltian maiden liittyessä reilu kymmenkunta vuotta sitten.
"Jos Suomen kansa haluaa, ei ole mitään esteitä tehdä ratkaisuja Natoon liittymisen suhteen"
Onko Suomi tässä asetelmassa aidosti suvereeni maa Venäjään nähden, puolustusministeri Niinistö? Kun painostus on tiedossa, pystyykö Suomi tarvittaessa tekemään ratkaisuja, joihin Venäjän tiedetään reagoivan kielteisesti?
– Kyllä Suomi on suvereeni maa. Toki riippuu päättäjästä, mitä painoarvoa hän millekin asialle laittaa, kun hän päätöstään valmistelee. En näe mitään syytä laittaa päätä pensaaseen. Suomi on täysivaltainen maa. Meillä on mahdollisuus tehdä päätös Naton suuntaan tai olla tekemättä sitä. Emme ole ikään kuin harmaalla vyöhykkeellä, kuten kylmän sodan aikana, jolloin olimme näennäisesti puolueeton maa, mutta kuitenkin yya-sopimuksen kautta Neuvostoliittoon kytkeytynyt. Nyt olemme Euroopan unionin jäsen ja osa läntistä arvoyhteisöä, itsenäinen maa, hän sanoo.
Niinistön mukaan Venäjä ei pysty pelotteluvoimallaan pitämään Suomea läntisen puolustusliiton ulkopuolella, jos on Suomen etujen mukaista liittyä Natoon.
– Uskon, että jos Suomen kansa haluaa, niin ei ole mitään esteitä tehdä ratkaisuja Natoon liittymisen suhteen. Korostan, että asiasta päättää Suomen kansa. Pitää olla enemmistön tuki, puolustusministeri sanoo.
Raportissa arvioidaan, että Suomen etujen mukaista ei ole palata yya-kauteen verrattavaan tilanteeseen, jossa Venäjä pystyisi vaikuttamaan Suomen hallituksen päätöksiin.
– Raportin historiallinen osuus on erinomainen senkin takia, että teksti leviää myös ulkomaiselle yleisölle. Siinä autetaan ymmärtämään Suomen puolustuspoliittisia ratkaisuja. Pitkällä juoksulla Suomen linjaa vedetään. Kylmän sodan aikana Suomi oli puolueettomien maiden leirissä Irlannin, Ruotsin, Itävallan ja Sveitsin kanssa, eikä näistä mikään maa ole vielä liittynyt Natoon. Linjamme on ollut johdonmukainen, mutta se, mihin suuntaan tilanne kehittyy ja erityisesti kehitys Ruotsissa menee, vaikuttaa Suomenkin linjauksiin, Niinistö korostaa.