Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) vahvistaa Lännen Medialle, että Suomen puolustusvoimat ei jatkossa pysty kehittämään suorituskykyjään Naton kanssa, ellei Turkki muuta poliittista linjaansa.
Turkki estää Naton neuvostossa uudet Naton ja puolustusliiton kumppanimaiden väliset sotilaalliset harjoitukset. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Suomen puolustusvoimien osallistuminen uusiin Naton sotilaallisiin harjoituksiin on jäissä, kunnes Turkki lakkaa käyttämästä veto-oikeuttaan.
–Suorituskykyjen kehittäminen tulee vaikeutumaan tai jopa estymään, jos Turkki ei muuta linjaansa, Niinistö kertoo Lännen Medialle perjantaina antamassaan lausunnossa.
Puolustusministeri Niinistö arvioi, että pitkittyessään Turkin toiminta vaikeuttaa Suomen Nato-kumppanuuden käytännön toteuttamista.
–Toistaiseksi olemme menettäneet lähinnä koulutustilaisuuksia, mutta jossain vaiheessa blokkaus alkaa vaikuttaa tulevien vuosien harjoitusten suunnitteluun, Niinistö sanoo.
Lännen Media uutisoi keskiviikkona, että Nato-maiden tiistaina tekemä kompromissi ei ratkaissut suurinta ongelmaa.
–Kompromissin mukaan kaikki muu kumppanuusyhteistyö jatkuu normaalisti, mutta kumppaneille avoimista uusista sotilaallisista harjoituksista päättäminen on yhä jäissä, kertoi Suomen Nato-edustuston päällikön sijainen Pekka Kaihilahti Brysselissä.
Suomi määrittelee Nato-kumppanuutensa tavoitteet kahden vuoden välein, seuraavan kerran keväällä 2018. Yhtenä tavoitteena on ollut yhteisistä sotilaallisista harjoituksista hyötyminen, joten pitkittyessään Turkin toiminta vahingoittaa Suomen Nato-kumppanuutta.
Esimerkiksi keväällä 2016 Suomi osallistui Naton päämajassa Brysselissä CMX-harjoitukseen, jossa Nato torjui eri sodankäynnin palasista muodostunutta uhkaa Itämerellä. Puolustusvoimissa vastaaviin harjoituksiin pääsyä pidetään tärkeänä kansallisen suorituskykymme vahvistamisen kannalta. Nato-johtoisiin sotilaallisiin harjoituksiin osallistuminen luo Suomelle myös mahdollisuuden toimia kriisitilanteessa yhdessä Nato-joukkojen kanssa, mitä Suomen valtionjohto on pitänyt turvallisuuspoliittisesti tärkeänä ja kriisejä ennaltaehkäisevänä asiana.
Niinistö toivoo, että Natossa asia ratkeaa ja että kumppanimaat pääsisivät halutessaan myös jatkossa mukaan Naton sotilaallisiin harjoituksiin.
- Suurempaa haittaa ei siis ole vielä tapahtunut, ja toivottavasti sopu löytyy. Suomen puolustuksen uskottavuus ei kuitenkaan tähän kaadu. Nato-kumppanuuden kautta tehtävä harjoitustoiminta on vain osa kansainvälistä harjoitustoimintaamme. Ja ylipäätään kansainvälinen harjoitustoimintamme kaikkiaan on vain osa kokonaisuutta: Suomen puolustuksen kova ydin rakentuu kentällä ja kasarmilla kotimaassa, Niinistö toteaa.
Turkin aiheuttamaan ja myös Suomen Nato-yhteistyötä haittaavaan tilanteeseen on muodollisena syynä viime syksystä alkaen jatkunut poliittinen riitely Turkin ja Itävallan välillä. Itävallan liittokansleri Christian Kern on kritisoinut ankarasti Turkin muuttumista itsevaltaiseksi maaksi.
Nato-maa Turkki ei voi estää liittokunnan yhteistyötä vain valitsemansa kumppanimaan kanssa, vaan aiheuttaakseen harmia Itävallalle sen on käytettävä veto-oikeuttaan kaikkia kumppanimaita koskevaan Nato-yhteistyöhön.
Suomi ja Ruotsi ovat Naton edistyneitä kumppanimaita. Naton sotilastermeillä maat ovat kriisitilanteessa ”mahdollisia operatiivisia kumppaneita” (engl. potential operational partners). Tositilanteessa Naton neuvosto päättäisi Suomen auttamisesta tai ottamisesta mukaan Naton vastatoimiin puolustusliiton sotilaskomitean suosituksesta. Tähänkin vaadittaisiin 28 Nato-maan yksimielinen päätös. Pian Nato-maita on 29, sillä Montenegro liittyy läntisen puolustusliiton täysjäseneksi kesäkuussa.
Tällä hetkellä Suomi voi vain odottaa ja toivoa, että Turkki sallii uusien sotilaallisten harjoitusten avaamisen kumppanimaille.
–Kumppanimaille tarkoitettujen sotilaallisten harjoitusten listaa pitäisi päivittää vuonna 2017, mutta Turkki on jäädyttänyt listan päivittämisen. Koulutustapahtumien lista ei pidä sisällään sotilaallisia harjoituksia, Kaihilahti kertoi keskiviikkona.
Natossa saavutettu kompromissi eli koulutustapahtumien avaaminen jälleen kumppaneille ei siis poistanut Suomen kannalta hankalinta ongelmaa.
Naton kumppanimaita ovat myös Ukraina ja Georgia. Turkin itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdogan on viime kuukausina pyrkinyt syventämään maan suhteita presidentti Vladimir Putinin johtamaan Venäjään.