Vaalirahauudistuksessa korjatut lait lisäsivät avoimuutta, mutta piiloon jää yhä suuri määrä puolueiden omaisuusjärjestelyjä ja tukilähteitä, ilmenee maanantaina julkaistusta tutkimuksesta. Asiaa on selvittänyt Tomi Venho, jonka Kabinetin puolella – Säätiöt ja puoluerahoitus Suomessa -tutkimuksen julkaisi Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS.
Tutkimuksen mukaan yksi pimentoon jäävä osa-alue liittyy puolueiden hallitsemiin noin sataan säätiöön, joiden yhteen laskettu varallisuus on noin 1,4 miljardia euroa.
Ylivoimaisesti suurin varallisuus on RKP:tä lähellä olevalla, suomenruotsalaista koulutusta ja kulttuuria tukevalla Svenska Kulturfonden -säätiöllä, jolla oli vuoden 2015 tietojen mukaan 800 miljoonan omaisuus. RKP on myös puolueista se, jonka rahoituksesta suurin osa on peräisin eri säätiöiltä.
Niukasti tietoa tarjolla
Venhon mukaan tyypillisimmillään puoluesäätiön omaisuuden määrä vuonna 2015 oli 300 000 euroa ja vuosibudjetti 100 000 euroa. Pienimpien säätiöiden varallisuus lasketaan satasissa
– Puolue- ja vaalirahalait tarjoavat niukalti tietoja säätiöiden toiminnasta. Tätä lakien katvealuetta myös käytetään rajoitusten ja julkisuusvaatimusten väistelemiseen. Säätiölain tarjoamilla asiakirjoilla voidaan kuitenkin jäljittää miljoonia euroja näitä puoluevalvonnan ulkopuolelle jääneitä varoja, tutkimuksen tiedotteessa sanotaan,
Osa puoluetaustaisista säätiöistä keskittyy Venhon mukaan omaisuuden hallintaan ja varainhankintaan, kun taas osa hoitaa puolueiden toiminnallisia lohkoja, kuten puoluearkistoja tai ajatuspajoja. Osin toiminta on etääntynyt myös puolueiden ulkopuolelle.
Vihreillä ja kristillisdemokraateilla ei ole Venhon käyttämän määritelmän mukaan säätiöitä lainkaan. Perussuomalaisilla taas on erikoinen tilanne, koska Perussuomalaisten tukisäätiö on vuoden 2017 puoluehajaannuksen jälkeen jäänyt liikkeestä eronneen vanhan puoluejohdon hallintaan.
