Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien mukaan Helsingissä otettiin ensimmäinen askel kohti parempia suhteita. Tämä voi hyvin pitää paikkansa, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva.
– Se on molempien edun mukaista, että prosessi jatkuisi. Oletan, että lausumalle on katetta, sillä se vastaa kummankin osapuolen tavoitteita, Kanerva arvioi.
Ulkopolitiikan asiantuntijat eri puolueista ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaaminen juuri Helsingissä oli Suomelle hyvä asia.
SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mielestä kokouksen päätyminen Helsinkiin osoittaa sen, että Suomen poliittista linjaa arvostetaan.
– Sotilaallinen liittoutumattomuus näkyy. Meidän poliittinen linja on sellainen, jota arvostetaan maailmalla ja sitä kannattaa vaalia.
Perussuomalaisten Laura Huhtasaaren mielestä nyt nähtiin, että Suomi pystyy yhä harjoittamaan vahvaa ulkopolitiikkaa.
– Koko kansainvälinen media seuraa Trumpia ja sitä myöden Suomi on mainittu joka puolella, puolueensa varapuheenjohtaja iloitsee.
Kokouksen päättäneessä tiedotustilaisuudessa oli hänen mielestään hyvä henki, mutta aika näyttää, mikä tapaamisen merkitys oli.
Vihreiden Pekka Haavisto huomauttaa, että Krimin tilanteesta tai Itä-Ukrainasta ei kuultu uutta.
– Suomen kannalta keskeiset aiheet alkaen Itä-Ukrainasta ja päättyen ilmastoon eivät varmaankaan ole olleet tämän tapaamisen keskiössä.
Trump jätti jälkeensä paljon kysymyksiä
Trumpin Euroopan-matkan aikana ehdittiin nähdä käänteitä, jotka hämmensivät varsinkin EU-maissa.
Kanervan mielestä keskeistä oli se, että Nato-maat onnistuivat kokoamaan rivinsä viime viikon huippukokouksessa. Etukäteen jännitettiin sitä, lähtisikö Trump Nato-kokouksesta torstaina ovet paukkuen, mutta tapaisi venäläiskollegansa heti maanantaina hyvissä tunnelmissa.
– Jos viime viikolla olisi epäonnistuttu, olisi voinut sattua hankalia seurauksia tässä tämän päivän tapaamisessa, Kanerva sanoo.
Haaviston mielestä Trumpin Euroopan-matkasta jää päällimmäiseksi mieleen tapa, jolla hän kuvasi Euroopan unionia. Hän viittaa Trumpin CBS-kanavalle antamaan haastatteluun, jossa presidentti nimesi EU:n vastustajakseen risteävien kauppaintressien takia.
Haaviston mukaan kyse on politiikan muutoksesta.
– EU:ta ei enää nähdä liittolaisena, vaan kilpakumppanina tai vihollisena. Tämän päiväisestä tiedotustilaisuudesta riippumatta, tämä jäi soimaan mieleen.
– Tämä on outoa puhetta sellaisen maan puolesta, jota on pidetty vahvana kumppanina Euroopalle.
Huhtasaari puolestaan uskoo, että Trump haluaa tulla toimeen kaikkien kanssa.
–Kyllä Trump haluaa Euroopalle hyvää. Hän sanoo suoraan miten hän näkee tilanteen.
Edistysaskeleita Syyriassa ja Korean niemimaalla
Vihreiden Haavisto arvioi, että Trumpin ja Putinin maanantainen tapaaminen voi olla edistysaskel Syyrian ja Pohjois-Korean osalta.
Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien on hänen mukaansa tärkeää olla samalla sivulla Korean niemimaan ydinaseriisunnasta.
Yhteinen lähestymiskulma Syyriasta auttaa hänen mukaansa YK:n turvaneuvoston toimintaa.
– Jotta YK:n turvaneuvosto voi toimia, tarvitaan suurvaltojen yhteistyötä.