Puo­lueet sa­moil­la lin­joil­la EU:n puo­lus­tus­yh­teis­työn vah­vis­ta­mi­ses­ta

Vasemmistoliiton mielestä yhteistyön tulisi perustua lähinnä säästöjen hakemiseen

Eduskunnassa nähdään harvoin sellaista yksimielisyyttä, kuin mitä kuultiin keskustelussa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Kuten ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) asian ilmaisi: suuresta kuvasta ollaan samaa mieltä, mutta painotuksissa voi olla pieniä eroja.

Valiokunta tarkasteli mietinnössään Suomen turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin, EU:n ja sotilasliitto Naton kanssa. Vanhasen mukaan yhteistyö eri tahojen kanssa täydentää toinen toistaan. Hänen mielestään Suomen pitää toimia yhtenäisen EU:n puolesta, ja Ruotsin kanssa tavoitellaan mahdollisimman pitkälle menevää puolustusyhteistyötä.

Naton kanssa Suomella on käytännönläheinen kumppanuus, ja mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä pidetään avoimena.

Viime aikoina esillä ollut EU:n puolustusyhteistyön vahvistaminen sai puolueilta laajaa tukea. Vain vasemmistoliitto poikkesi yhteisestä rintamasta, kun Paavo Arhinmäki sanoi puolueen ryhmäpuheenvuorossa, että yhteistyön pitäisi perustua lähinnä säästöjen hakemiseen puolustushankinnoissa.

Vasemmistoliiton mielestä yhteistyö ei saa johtaa puolustusmenojen nousuun eikä kaventaa kansallista valtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi, että EU:n puolustusyhteistyön vahvistaminen on Suomen pitkäaikainen tavoite EU:ssa. Hänen mukaansa kehitystä on jo tapahtunut, mutta paljon on vielä tekemistä.

Sipilä sanoi, että yhteistyön vahvistamista suunnitellaan nyt monella tasolla, kuten materiaaliyhteistyössä, kriisinhallinnassa, hybridiuhkissa ja EU:n suhteessa Natoon.

Konkreettisia ehdotuksia odotetaan alkuvuodesta. Komission jo julkaisemasta puolustussuunnitelmasta Sipilä nosti jo eilen keskeisenä elementtinä esiin Euroopan puolustusrahaston perustamisen.

Pääministeri kertoi antavansa keväällä tiedonannon ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksista. Hän pitää ajankohtaa hyvänä, koska Britannia on luultavasti aloittanut tuolloin EU-eroneuvottelunsa ja Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi valitun Donald Trumpin ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset ovat selvillä.

Ilmoita asiavirheestä