Suomalaisista yksityisistä metsänomistaja noin puolet varautuu tuhoihin metsävakuutuksella, arvioi johtava asiantuntija Petri Mero pankki- ja vakuutusalan edunvalvontajärjestö Finanssiala ry:stä.
Meron mukaan osassa vakuutusyhtiöistä metsävakuutuksen perustaso lähtee myrskytuhoista, osassa metsäpalotuhoista. Vahingonkorvausten määrissä myrskytuhot ovat kuitenkin selvä ykkönen. Viime vuosina myrskytuhoja on korvattu vuosittain keskimääriin 11 miljoonalla eurolla, kun taas metsäpalojen tuhoihin on kulunut keskimäärin 270 000 euroa, Mero kertoo.
Kuluvan vuoden korvauksista ei vielä ole tilastoja, mutta runsaista maasto- ja metsäpaloista huolimatta Mero ei usko palokorvausten nousevan erityisen merkittäviksi.
– Viime talven tykkylumet korostuvat taatusti enemmän kuin tulipalot, hän arvioi.
Yksityiselle metsänomistajalle vakuutus on varmin tapa suojautua metsäpalojen aiheuttamilta taloudellisilta menetyksiltä, sanoo myös Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla toimivan metsänhoitoyhdistys Lounametsän johtaja Lasse Lahtinen .
Palanutta metsää suojeluohjelmaan
Metsäpalovakuutuksissa huomioidaan yleensä esimerkiksi salamaniskusta syttyneet palot. Hiiltynyt puu kelpaa usein enää halvemman hinnan energiapuuksi, Lahtinen sanoo.
– Tukkipuuta saatetaan ostaa kotitarvesahaukseen, jolloin on mahdollisuus valikoida käyttökelpoinen osa puuta, hän kertoo.
Jos metsän talouskäytöstä on valmis luopumaan, voi palanutta metsää tarjota esimerkiksi vapaaehtoiseen metsiensuojeluohjelma Metsoon, Lahtinen kertoo. Silloin valtio maksaa suojelusta korvauksen.
Kun metsävakuutuksesta haetaan korvauksia, tuhoja arvioivat vakuutusyhtiöille esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset.