Syyttäjän kysymykset Jari Aarnion käyttämistä lähes puolen miljoonan euron käteisvaroista jäivät tiistaina suurimmalta osin vaille vastausta. Huume- ja virkarikoksista syytetty Aarnio kuitenkin myönsi ensimmäistä kertaa, että hänen käytössään on ollut 2000-luvun alun jälkeen lähes 400 000 euron käteisvarannot.
Huumepoliisin päällikkönä toimineella Aarniolla on syyttäjien mukaan ollut käytössään yli puoli miljoonaa euroa selittämätöntä käteistä vuosina 2005–2013. Laskelma perustuu esimerkiksi Aarnioiden pankkitietoihin, luottokorttitietoihin ja rakennusvalvontaviranomaisilta saatuihin tietoihin. Rahoilla on syyttäjän mukaan maksettu esimerkiksi talonrakennusta ja autokauppoja.
Syyttäjä Mikko Männikkö arveli oikeudessa, että käteisen on ollut pakko olla maakuopassa, tallelokerossa tai ulkomailla. Maakuopalla hän viittasi 65 000 euron käteiskätköön, joka löytyi Aarnion pihalta.
- Jossain sitä on säilytetty, Männikkö arvioi rahoista.
Aarnio kommentoi käteistä rahaa vain niukasti, mutta aikoo palata asiaan myöhemmin syksyllä henkilökohtaisessa kuulemisessaan. Puolustus kuitenkin huomautti, että syyttäjän esittelemä rahankäyttö koskee suurelta osin aikaa ennen vuotta 2011, jolloin Aarnion ei ole väitetty tehneen huumerikoksia.
Rakennuspuut omasta pihasta
Aarnio suostui tiistaina kommentoimaan lähinnä talonrakennukseen liittyviä rahakysymyksiä.
Syyttäjän mukaan rakennusjärjestelyjä olisi hoidettu runsaan 170 000 euron käteisvaroilla, joista 40 000 euroa puolustus kiistää. Aarnion mukaan monimutkaiset rakennusjärjestelyt säästivät rahaa. Lisäksi viranomaiset ovat arvioineet kustannukset valmiin talon kustannusten perusteella, vaikka talo on puolustuksen mukaan valmis vain 60-prosenttisesti.
Aarnio kertoo, että rakennusprojektiin on käytetty tontilta kaadettua puutavaraa, mikä selittää rakennusmateriaalikuluja.
- Kaadettiin valtaosa tontin puista, ehkä 300 tukkia. Puutavaraa heitettiin läheiselle sahalle, ja siellä tukeista tehtiin rakennustavaraa.
Aarnion mukaan työvoimana on toiminut lähinnä lähistöltä rekrytoituja eläkeläisiä ja välillä talkoolaisia. Rekrytoinneista vastasi Aarnion mukaan rakennusmestari.
"Ei liittynyt prostituoituun"
Aarnio vastasi oikeudessa myös kysymyksiin suodatinlaitteen testaamiseen liittyvästä viestittelystä.
Syyttäjän mukaan suodatinlaitetta kokeiltiin vuonna 2013. Laitteella piti syytteen mukaan sotkea Aarnion ja hänen tapaamansa prostituoidun väliseen tekstiviestittelyyn liittynyttä todistusaineistoa.
Helsingin Sanomat oli tuolloin julkaissut prostituoidun haastattelun ja kertonut Aarnion virkarikosepäilyistä. Esitutkintamateriaalin perusteella suodatinlaitteen testi nimettiin HS:n toimittajan mukaan.
- Syynä (operaation nimeen) oli ajallinen yhteys. Sitä oli viikolla vatkattu niin paljon, Aarnio sanoi.
Hänen mukaansa testaaminen ei liittynyt prostituoituun vaan tietolähdeoperaatioihin. Aarnio kertoi, että poliisilla oli esimerkiksi haluja siirtää koulutuksessa olevan poliisimiehen tietolähdeviestit tilapäisesti muille.
Syyttäjä vaatii Aarniolle 13 vuoden vankeusrangaistusta esimerkiksi törkeistä huumerikoksista. Hänet tuomittiin kesäkuun alussa ehdottomaan vankeuteen seurantalaiteyhtiö Trevocin haarassa.