Puolan Aleksandra Lisowska ja isäntämaa Saksan Richard Ringer juhlivat maratonin Euroopan mestaruuksia Münchenin yleisurheilukilpailuissa.
Lisowska ylitti naisten maratonin maaliviivan ajalla 2.28.36, jolla hän kukisti hopealle juosseen Kroatian Matea Parlov Kostron seitsemällä sekunnilla. Hollannin Nienke Brinkman otti pronssia.
Suomen ykkösnainen Alisa Vainio keskeytti kisan 30 kilometrin paikkeilla huonon voinnin takia. Neljä viikkoa sitten MM-maratonilla 16:nneksi yltänyt Vainio tuli 30 kilometrin väliaikapisteelle sijalla 19.
Nina Chydenius oli Münchenissä parhaana suomalaisena 39:s, ero kärkeen 14.25 minuuttia. Suvi Miettinen oli 46:s ja yli 20 vuoden tauon jälkeen arvokisoihin palannut Annemari Kiekara 49:s.
Miesten maratonilla nähtiin dramaattinen loppu, kun loisteliaan loppukirin tehnyt Ringer nousi viimeisillä metreillä Euroopan mestariksi israelilaisen Maru Teferin edelle. Gashau Ayale varmisti Israelille myös pronssisen mitalin.
Ringerin voittoaika oli 2.10.21. Teferi taipui saksalaiselle parilla sekunnilla ja Ayale yhdeksällä sekunnilla.
Suomen Arttu Vattulainen keskeytti kilpailun 25 kilometrin jälkeen.
Wilma Murto ja Elina Lampela seiväsfinaaliin
Suomen Wilma Murto ja Elina Lampela selvittivät naisten seiväshypyn karsinnan yleisurheilun EM-kilpailuissa Münchenissä. Karsintaraja oli tiukka 455, mutta Murron 450 ja Lampelan 440 riitti.
– Olen tyytyväinen varmuuteeni, mutta oli myös seiväshypyn omaa luonnetta, Murto summasi.
Olympiavitonen ja MM-kutonen Murto ylitti helposti 425 ja 440, mutta pudotti kaksi kertaa korkeuden 450.
– Yksi seiväs oli vähän liian löysä, sitten yksi tuulenpuuska ja läpijuoksu. Kolmannella yli. Pari tuntia sai olla tuolla, joten oli pitkä karsinta.
Saga Andersson oli kiinni finaalipaikassa tuloksella 440, mutta putosi viimeisellä mahdollisella hetkellä.
– Vieläkin turhauttaa. Tulos oli hyvä, ja olin taas lähellä. Tämä on urheilua, Andersson sanoi.
Hän jäi karsintaan heinäkuussa MM-kilpailuissa, joissa hän karsiutui niukasti tuloksella 435.
– 440 jälkeen aloin miettiä, miltä tuntuu kropassa. Viimeiseen yritykseen (450:ssä) sain rentoutta.
– Verryttelyhypyt olivat tahmeita ja oli kiire rimalle. Sitten kun muistin tehdä työtä, lähti kulkemaan, kyyneleensä pyyhkinyt ja kirjoittavan median edessä jo iloisena esiintynyt Andersson jutteli.
Raskas karsinta vei ja jätti energiaa
Suomalaiskolmikosta helpottunein oli Lampela, joka Tokion olympialaisten ja Eugenen MM-kilpailujen karsiutumisten jälkeen saavutti ensimmäisen kerran arvokilpailujen finaalipaikan.
– Tosi hyvä fiilis. En tiennyt aluksi kentällä, pääsinkö finaaliin. Nyt oli superpitkä ja raskas karsinta, reilu viikko sitten Suomen mestaruuden voittanut Lampela sanoi.
Hän selvitti avauskorkeuden 410 ensimmäisellä, mutta Andersson kirjasi yhden pudotuksen. Lampela pudotti korkeuden 425, mutta selvitti sen toisella. Andersson tarvitsi kolme yritystä. Molemmat ylittivät 440 ensimmäisellä.
– 440 oli hyvä hyppy. Pitkä karsinta vei energiaa, Lampela sanoi.
Hän lupasi, että energiaa riittää keskiviikon finaaliin.
– Nyt oli aamupäiväkarsinta, ja huominen (tiistai) on aikaa palautua.
Karsiutujan leima katosi
Lampela ylitti MM-kilpailuissa vain avauskorkeuden 420 ja jäi olympialaisissa tuloksetta. Hän oli erittäin helpottunut ja kertoi jo viime viikolla STT:n haastattelussa, että hän on käynyt psykologin kanssa läpi karsintatilanteita.
– Finaalissa ei ole hävittävää, eikä nyt tarvitse leimautua urheilijaksi, joka jää karsintaan. Juoksu kulkee, ja yritän olla rennosti, Lampela tuumi.
Myös Murto on valmis keskiviikoksi.
– Olympialaisissa oli kaksi päivää karsinnan ja finaalin välissä. Aika menee leväten, syöden, verrytellen ja lihashuoltoa tehden, Murto suunnitteli.
– Tasaista tulee olemaan. Yhtään mitalia ei ole jaettu ennen finaalia. Koko 12 hengen porukka on tasainen.
Kristian Pulli karsiutui pituusfinaalista
Pituushyppääjä Kristian Pulli karsiutui miesten finaalista Münchenissä järjestettävissä EM-kilpailuissa. Hän kirjasi maanantaina viimeisellä yrityksellään tuloksen 770 ja oli karsinnan 14:s. Viimeinen jatkoon päässyt hyppäsi 774.
Tällä kaudella parhaimmillaan kahdeksan metriä hypännyt Pulli on kärsinyt nivusvaivasta. Oliko tämä maksimi, mitä tuolla nivusella sai irti?
– Ei itse asiassa. Tänään tuntui yllättävän hyvältä. Jäi aika paljon hampaankoloon. Tuntuu, että karsinta on aina nihkeää. Niin kuin monella muullakin. Se on senttipeliä. Miten saa osumaan hypyn, Pulli jutteli.
– Nyt kävi huono tuuri. Toisessa hypyssä tuli kova vastatuuli. Melkein kolme metriä sekunnissa. Se olisi ollut hyvä hyppynä. Jos vain olisin päässyt pieneen myötäiseen, hän ruoti 761 kantanutta toista siivua.
Ensimmäinen yritys meni varpaanmitan yliastutuksi.
– Nämä on näitä jossitteluja. Olisin halunnut hypätä finaalin ja tuntui jaloissa, että olisin voinut parantaa vielä näistä.
Tuuli pyöri stadionilla, mutta ensimmäisen yliastutun ja toisen hypyn vastatuulen jälkeen Pullin piti ottaa varmasti viimeisellään.
– Kun saa hyppyjä alle, alkaa parantaa.
Karsiutumisen pettymys painoi, mutta Pulli ei pitänyt Müncheniä hukkareissuna.
– Tuntui, että olisin voinut taistella kovista sijoituksista.
Hyppääjän mukaan omaa päätä olisi tarvittu enemmän. Etenkin kolmannella yrityksellä, kun henki oli tulos tai ulos.
– Olisi pitänyt kiristää ruuvia viimeiseen ja vetää loppuun asti. Otin merkkiä reilusti taaksepäin, ettei varmasti mene yli ja tuli pitkä viimeinen askel. Tuli pieni myötätuuli. Askel venyi sen verran, että lähti vastaponnistuksella. Eli merkkiä riskillä eteenpäin. Olisi voinut tulla yliastuttu tai vaadittava tulos.
"Kolmas kerta toden sanoo"
Pulli karsiutui myös edellisissä EM-kilpailuissa Berliinissä 2018. Tuolloinkin hän saapui maahan vaivaisena ja jäi senttejä finaalipaikasta.
– Ehkä nyt mentiin vähän eteenpäin, mutta ei tästä vieläkään jää paras maku suuhun. Sama sijoitus suurin piirtein.
Et siis toivo kolmansia arvokisoja tänne ihan äkkiä?
– Kolmas kerta toden sanoo, Pulli virnisti.
Syyskuun alussa olisi Helsingissä Ruotsi–Suomi-maaottelu, mutta Pulli asetteli sanansa varovasti.
– Katsotaan tilannetta, ja miltä jalka näyttää. Sen jälkeen teen suunnitelman.
Kuulanaiset karsiutuivat finaalista
Suomen Senja Mäkitörmä ja Eveliina Rouvali eivät selvittäneet naisten kuulantyönnön karsintaa Münchenissä käytävissä EM-kilpailuissa. Mäkitörmä tuuppasi maanantaina kolmannellaan 16,94 ja Rouvali 17,07.
Karsintaraja oli hurja 18,60, mutta lopulta finaaliin riitti tulos 17,33.
– Ajattelin, että lähemmäs 18 metriä pitäisi työntää. Yllätti, että noin vähällä pääsi, Rouvali tuumi.
Rouvalin ennätys on tältä kaudelta 17,51 ja Mäkitörmän 17,53, joten lähtökohdat karsintaan olivat selvät. Naisten olisi pitänyt olla ennätyskunnossa, vaikka lopulta vähempikin olisi riittänyt.
– Olisin halunnut työntää täällä kauden parhaat työnnöt. Työnsin 17 metriä viimeksi puolitoista kuukautta sitten, joten voi olla tyytyväinenkin, Rouvali sanoi.
Mäkitörmä karsiutui myös edellisissä EM-kilpailuissa Berliinissä neljä vuotta sitten.
– Alle 17 metrin tulos ei lämmitä. Olen tainnut jäädä tällä kaudella kahdessa kisassa alle 17 metrin. Ensimmäinen työntö oli ihan hyvä, mutta en pysynyt ringissä. Jos olisi onnistunut teknisesti, niin olisi ollut tosi hyviä. Oli tehoja, mutta ei osunut kohdalleen.
"Tiesin kyllä tilanteeni"
Reilu viikko sitten Kalevan kisoissa kaksikko pommitti tasaisesti 16 ja 17 metrin väliä, kunnes Rouvali nousi viimeisellään 16,91 kärkeen ja ärsytti Mäkitörmän 17,51 metrin piikkityöntöön ja Suomen mestariksi. Nyt he työnsivät eri ryhmissä, vierekkäisillä suorituspaikoilla.
Olisiko se auttanut, että olisitte olleet samassa ryhmässä ja kirittäneet toisianne jälleen parempiin tuloksiin?
– Olin ryhmäni viimeinen työntäjä, joten tiesin kyllä tilanteeni, Mäkitörmä kuittasi.
– Harmittaa.
Rouvali oli kaksikosta selvästi hyväntuulisempi.
– Ensimmäinen lipsahti. Oli varmaan liikaa intoa, arvokisojen ensikertalainen jutteli.
– Toinen oli mitäänsanomaton 16,5 metriä. Vikaan laitoin kaiken ja sain ihan hyvän työnnön. Se oli jo viides kerta, kun työnsin yli 17 metriä tänä kesänä. En voi olla pettynyt.
Samuelssonin aika ei riittänyt finaaliin
Samuli Samuelssonin maanantaina aamupäivällä juoksema 10,39 ei riittänyt EM-kilpailujen miesten 100 metrin välieriin. Hän oli eränsä neljäs, eikä pärjännyt aikavertailussaan riittävän hyvin. Aikavertailun kautta jatkoon olisi päässyt ajalla 10,33.
– Vire oli hyvä, mutta en saanut yhteen juoksuun sitä, mitä odotin. Harmittaa totta kai. Jatkopaikka oli otettavissa, pettynyt juoksija tuumi.
Samuelsson juoksi heinäkuussa Suomen ennätyksen 10,16 ja piti SM-kultavauhtia reilu viikko sitten Kalevan kisoissa Joensuussa. Siellä hän juoksi kovassa myötätuulessa 10,24. Münchenin nollatuulessa askel ei kulkenut odotettuun tahtiin.
– Aika pehmeää juoksua kauttaaltaan. Ei ollut mitään yhtä osa-aluetta, mikä meni pieleen.
Sveitsin Pascal Mancini oli Samuelssonin erän nopein ajalla 10,24. Kolmanneksi pinkoneen Belgian Kobe Vleminckx'n 10,34 riitti välieriin.
Arvokilpailujen suola oli poissa
Samuelsson juoksi toisessa erässä ja jäi odottelemaan kolmatta, ennen kuin hän saapui kirjoittavien tiedotusvälineiden tentattavaksi.
– Olin aika varma, että tuolla ajalla ei päästä. 10,3:n alaosia on yleensä ollut, millä pääsee.
Münchenissä juostiin vain kolme alkuerää. Rankingin kautta nopeimmille oli jo varmat välieräpaikat, joten osa aloittaa urakkansa vasta tiistaina.
– En pidä tästä säännöstä, eikä varmaan kukaan muukaan, joka alkueriä juoksee. Toivon, että kaikki olisivat samalla viivalla. Se on arvokilpailujen suola, että kaikki ovat samalla viivalla alkuerissä, Samuelsson paalutti.