Vilkasliikenteinen perustuslakiaukio sijaitsee Varsovan ytimeen vievän väylän suulla. Se on Puolan pääkaupungin viimeisiä aukioita, jotka kantavat neuvostoajan nimeä. Nimi viittaa kommunismin aikaiseen lakiin, joka perustui vallan keskittämiseen.
Oikeustieteen opiskelija Marcin Sonnenberg istuu länsimaisessa kahvilassa aukion laidalla pohtien maansa oikeusvaltion ja politiikan nykytilaa.
Puolan konservatiivihallitus on ryhtynyt tuulettamaan oikeuslaitosta ja saanut Euroopan unionin kavahtamaan. EU-komission mukaan lakimuutokset murentavat länsimaisen demokratian peruspilareita. Hallituksen katsotaan rajoittavan perustuslakituomioistuimen toimivaltaa ja riippumattomuutta.
- Keskustelu on hyväksi meille. Hallitus ei voi kohauttaa asialle olkiaan, Sonnenberg, 24, sanoo STT:lle.
Hän kuitenkin ymmärtää hyvin Puolan nykyhallituksen vahvaa suosiota. Viime syksynä valtaan noussut Laki ja oikeus -puolue on vastannut kansan huoliin etenkin talouden suhteen.
EU-jäsenyytensä alkutaipaleella Puola nousi mallioppilaaksi, sillä maan talouskasvu oli vertaansa vailla. Neuvostoajasta toipuva maa omaksui nopeasti liberaalin markkinatalouden opit.
Nyt tuuli on kääntynyt. Maan uusi johto vastaa vauhdista pudonneen kansan huutoon.
- Meille kerrottiin, että selvisimme finanssikriisistä kuivin jaloin ilman taantumaa. Mutta ihmiset eivät nähneet talouskasvun tuomaa edistystä arjessaan. Ne olivat pelkkiä numeroita, se oli vain pelkkää retoriikkaa niin sanotusta vihreästä saaresta.
Laki ja oikeus -puolue on palauttanut Puolaan vahvan valtion otteet.
- Hallitus on moraalisesti konservatiivinen, mutta taloudellisesti hyvin vasemmistolainen. He haluavat kontrolloida markkinoita ja lupaavat sosiaalitukia.
Arvopohja jakaa mielipiteet
Hallituksen konservatiivinen arvopohja ei miellytä Sonnenbergia. Hän ei ymmärrä, miksi hallitus haluaa estää "maahanmuuttajien invaasion".
Informaatiotieteiden opiskelija Jakub Kalicki, 23, on eri mieltä.
- (Maahanmuuttajat) ovat kulttuurisesti erilaisia eivätkä edes halua sopeutua tänne. He haluavat vain saada meiltä taloudellisia tukia.
Kalickin näkemys on yleinen itäisen Keski-Euroopan maissa. Myös Unkarissa ja Slovakiassa on vähän kokemusta monikulttuurisesta yhteiskunnasta, ja muslimien maahantulo herättää vastarintaa.
Kalickin mukaan Puolassa moni ajattelee, että pakolaiskriisin kärjistyminen on Saksan vika: liittokansleri Angela Merkelin avoimien ovien politiikka ärsyttää.
- Saksa ei halua ottaa vastuuta siitä, minkä se antoi tapahtua, Kalicki sanoo viitaten Merkelin viimevuotiseen päätökseen ottaa Kreikasta muualle EU:hun pyrkivät syyrialaispakolaiset vastaan.
"Emme pidä saksalaisista"
Kalicki on ylpeä Puolan nykyjohdon tiukasta linjasta ja vahvoista otteista. Hänen mielestään Saksan ääni hallitsee liikaa EU:ssa.
- Me emme pidä saksalaisista, hän sanoo viitaten saksalaisten miehitykseen toisen maailmansodan aikana.
- Ei tarvitse kuin puhua isovanhempien kanssa, niin saa kuulla, millaista se oli.
Filosofian opiskelija Anna Sobocewska, 25, pitää Puolan Venäjä-suhdetta paljon isompana ongelmana.
- Vanhempani ja isovanhempani puhuvat venäjää, mutta sitä ei koskaan puhuttu kotona eikä sitä koskaan opetettu meille.
Sonnenberg on samaa mieltä.
- Saksalaisten kanssa asiat on pitkälti taputeltu. Mutta neuvostoajan muisto on vielä tuore.
Puolan uusi johto ajautui törmäyskurssille EU:n kanssa
Konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue nousi Puolassa valtaan viime vuoden lopulla. Hallitus ryhtyi nopeasti uudistamaan maan oikeuslaitosta ja medialainsäädäntöä.
Perustuslakituomioistuimen tuomareita vaihdettiin ja heidän mahdollisuuttaan arvioida uusia lakeja rajoitettiin.
Tuomioistuin piti muutoksia perustuslain vastaisina eikä hyväksynyt niitä. Hallitus puolestaan kieltäytyi panemasta toimeen tuomioistuimen linjauksia. Tilanne johti käytännössä tuomioistuimen halvaantumiseen.
EU:n komissio käynnisti tammikuussa oikeusvaltiomekanismin, joka voi viime kädessä johtaa Puolan äänioikeuden menettämiseen EU:ssa. Kesäkuussa komissio antoi Puolalle varoituksen, koska hallitus ei ollut vastannut komission ja perustuslakiasiantuntijoiden huoliin.
Viime viikolla hallitus toi parlamenttiin lakimuutoksia, joilla kiistaa pyritään rauhoittelemaan. Komissio ei ole vielä arvioinut muutoksia. Puolan opposition mukaan muutokset ovat kosmeettisia eivätkä turvaa tuomioistuimen riippumattomuutta.
Viime viikonlopun Nato-huippukokous Varsovassa sai aikaan säpinää myös Puolan sisäpolitiikassa. Maan hallitus ajoi kokouksen alla parlamentin läpi lakimuutoksia, joilla pyritään vastaamaan huoliin maan oikeusvaltion tilasta.
Parlamentti keskusteli esityksistä monta tuntia huippukokouksen alla. Opposition mukaan kyse on vain näennäisistä myönnytyksistä, joilla yritettiin rauhoitella Varsovaan saapuvia länsijohtajia.
- Hallitus on esitellyt tämän valtavana kompromissina. Olemme sanoneet alusta asti, että älkää uskoko sen tuovan mitään kompromissia, sanoi keskustaliberaalin Moderni-puolueen kansanedustaja Kamila Gasiuk-Pihowich STT:lle Puolan parlamentissa.
Uudistus-puolueen mukaan perusongelmat säilyvät: hallitus rajoittaa liikaa perustuslakituomioistuimen toimivaltaa ja mahdollisuutta arvioida uusia lakeja.
EU:n komissio ja perustuslakiasioita arvioiva Venetsian komissio ovat nostaneet esiin samat huolenaiheet.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama puuttui omalta osaltaan asiaan viikonloppuna Varsovassa.
- Ilmaisin huolemme tietyistä toimista ja Puolan perustuslakituomioistuimeen liittyvästä solmusta, hän sanoi tiedotustilaisuudessa Puolan presidentin Andrzej Dudan rinnalla.
- Huomasin, että parlamentti työskentelee lainsäädännön kanssa...mutta enemmän täytyy tehdä.
Soini ei puutu asiaan
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) pidättäytyi kommentoimasta asiaa Varsovassa. Hän on aiemmin arvostellut EU:ta siitä, että se ryhtyy "mestaroimaan" Puolan sisäisiä asioita.
- Oikeusvaltioasioista ei puhuttu. Puola on itsenäinen maa, ei siihen ollut tarvetta mennä, hän sanoi tavattuaan Puolan ulkoministerin Witold Waszczykowskin Nato-huippukokouksen yhteydessä.
Samoilla linjoilla on Puolan nationalistisen oppositiopuolueen kansanedustaja Robert Winnicki.
- Brysselillä ei ole mitään sanomista meidän sisäisiin asioihimme, hän sanoo.
Puolan hallitus on perustellut uudistuksia sillä, että oikeuslaitos oli aiemmin marxilaisen vasemmiston hallinnan alla.
Moderni-puolueen toimistossa työskentelevän juristin Jakub Jakubovskin mielestä nykyhallituksen suhde kommunismiin on paradoksaalinen.
- He vastustavat kommunismin ideaa, mutta käyttävät samoja välineitä kuin kommunistit, hän sanoo viitaten hallituksen pyrkimyksiin keskittää valtaa itselleen.