Punkkikannat ovat kasvaneet vuosituhannen alusta lähtien, kertoo Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmän asemanjohtaja Jari Hänninen .
–Punkeilla on hirveän iso vaihtelu vuosien välillä. Joskus niitä on paljon, joskus niitä on paljon vähemmän. Pitkäaikaistrendi on kuitenkin ollut se, että määrät ovat lisääntyneet vuosien saatossa.
Kasvun taustalla on muun muassa ilmastonmuutos, sillä punkit hyötyvät lämpötilan noususta.
–Punkit ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, joten niiden aktiivisuuteen vaikuttaa lämpötila. Meillä ovat keskimääräiset lämpötilat nousseet, joten ne hyötyvät siitä, toteaa Hänninen.
Kasvua selittävät myös jatkuvasti lyhentyvät talvet, joiden ansiosta punkkien munat selviävät paremmin.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös levinneisyyteen
Perinteisesti punkit viihtyvät rannikolla ja sisämaan vesistöalueilla.
–Eli ilmeisesti ilmankosteudella on iso merkitys punkkien esiintyvyyteen, pohtii Hänninen.
Ilmastonmuutoksen ennustetaan kuitenkin laajentavan punkin levinneisyysaluetta, kertoo Hänninen.
Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmä vastaanottaa ja analysoi kaikkien muiden suomalaisten yliopistojen keräämiä paikallisia kenttänäytteitä punkkikannoista.
Tämän vuoden pohjoisimmat punkkihavainnot on tähän mennessä tehty Sodankylässä. Hännisen mukaan vaikuttaisi myös siltä, että Varsinais-Suomessa on poikkeuksellisen paljon punkkeja tänä vuonna.
Idästä saapunut uusi tulokaslaji siperianpuutiainen, eli taigapunkki, vaikuttaisi myös levittäytyvän koko ajan etelämmäksi.
–Lempäälä taitaa olla eteläisin paikka, jossa se tällä hetkellä on. Ennuste on, että saamme tällaisen toisen punkkilajin, joka levittää näitä samoja tauteja, sanoo Hänninen.
Borrelioositartunnat runsastuvat
Punkkien aiheuttamia borrelioositapauksia on diagnosoitu tänä vuonna runsaasti, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Jussi Sane .
Tämä ei kuitenkaan ole poikkeuksellista verrattuna aiempiin vuosiin, jolloin borrelioositapauksia on myös diagnosoitu paljon.
THL:n tartuntatautirekisteriin on kirjattu tällä hetkellä lähes tuhat tapausta. Viime ja edellisvuonna tapauksia oli yli 1 900.
Sanen mukaan rekisteri ei kerro koko totuutta tapauksien määrästä, sillä sinne kirjataan ainoastaan laboratorioissa varmistetut borrelioositapaukset, vaikka tautia diagnosoidaan usein myös perusterveydenhuollossa kliinisin perustein.
–Borrelioosin kokonaismäärä pyörii todennäköisesti siinä jossain 6 000–7 000 kieppeillä. Se on arvioitu tutkimalla perusterveydenhuollon käyntisyy- ja THL:n tartuntatautirekisterejä. Se on jotain tätä luokkaa, ellei sitten korkeampikin, hän arvioi.