Korona: Isos­ta-Bri­tan­nias­ta Yl­läk­sel­le tul­leil­ta tu­ris­teil­ta löytyi viisi ko­ro­na­vi­rus­tar­tun­taa – to­den­nä­köi­ses­ti ky­sees­sä ei ole omik­ron-muun­nos

Koronarajoitukset: Ro­va­nie­mi ki­ris­tää ra­joi­tuk­sia ja ohjaa ko­ronapas­sin käyt­töön – ylä­kou­lu­lai­sil­le mas­ki­suo­si­tus

Punkit ovat osa ar­ki­päi­vää

Simon Onkalonperällä oli alkukesästä aivan tarpeeksi puutiaisia.

-
Kuva: Jouni Valikainen

Simon Onkalonperällä asuva Matti Enbuske on havainnut, että  hänen kotipihallaan on ollut aiempia alkukesiä enemmän puutiaisia. Se ei miestä eikä hänen perheettään liiemmin haittaa.

– Punkkeja on ollut vuosikausia jonkin verran, joten niistä on tullut meille arkipäivää. Päivittäin teemme tarkastuksen, onko punkki tarttunut ihoon kiinni. Punkin puremaa ei välttämättä tunne, vaan se pitää löytää ihosta.

Ja on niitä löytynytkin.

– Minussa itsessäni on ollut kiinni kaksi punkkia ja perheenjäsenillä useampi. Ei punkin purema enää hätkäytä, sillä niiden kanssa on oppinut elämään. Kun nurmikon pitää lyhyenä, niin riski punkkien tarttumisesta ihoon vähenee, Matti Enbuske kertoi.

Luken metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen pysähtyi kesäkuun alussa Simossa punkkijahtiin, kun hän oli matkalla Lappiin tutkimaan myyriä ja sopuleita. Kahdessa päivässä Henttonen keräsi yli viisisataa puutiaista. Hän saa tietää myöhemmässä vaiheessa, kuinka iso osa punkeista kantaa TBE-virusta, joka aiheuttaa puutiaisaivokuumetta. Tutkijoilla on Simon aivokuumeviruksista näytteitä vuosien takaa, ja nyt verrataan, onko virus pysynyt ennallaan vai onko se millään tavoin muuntunut.

– Simossa ja eteläisessä Kemissä on riski saada puutiaisaivokuume. Keskusteluissa paikallisten ihmisten kanssa tuli esille, että tauti oli joillekin henkilökohtaisesti tuttu. Puutiaisiaivokuume on ikävä sairaus. Sain sellaisen kuvan, että riski on hyvin tiedossa ja suurin osa keskustelukumppaneistani on ottanut maksuttoman rokotteen vastaan. Suosittelen ottamaan myöhemmässä vaiheessa myös tehosterokotteen, Henttonen kertoo. Varsinkin vanhemmilla ihmisillä tehoste kolmen vuoden välein on tarpeen.

Puutiaisaivokuumeen aiheuttava TBE-virus tarttuu muutamassa minuutissa puutiaisen, kansankielessä  punkin syljestä pureman alkuvaiheessa. Myös punkkien nymfit  voivat levittää virusta.

Aikuinen punkkinaaras munii kesällä, kun se on saanut esimerkiksi kauriista tai peurasta tarvittavan veriannoksen. Toukat saavat veriateriansa pääasiassa myyristä ja vuotta myöhemmin nymfi-vaiheen punkit myyrien lisäksi esimerkiksi oravista ja osa maassa tonkivista linnuista. Toukat saavat taudinaiheuttajat pikkunisäkkäistä, nymfit pikkunisäkkäistä ja maassa tonkivista linnuista, ja bakteerit ja virukset säilyvät punkissa muodovaihdoksesta toiseen. Niinpä aikuisessa punkissa voi olla sekä toukkavaiheessa saatu aivokuumevirus ja nymfivaiheessa saatu Borrelia-bakteeri.

– Nymfit voivat tarttua myös ihmiseen, Henttonen muistuttaa, mutta pienikokoisina niitä on usein vaikea havaita.

Heikki Henttosta hieman harmittaa, kun ihmiset puhuvat punkkirokotteesta. Siitä voi saada sellaisen väärän kuvan, että rokote estäisi punkinpuremaa.

– Punkin puremia voi ehkäistä oikealla pukeutumisella. Webbikaupoista on myös saatavilla punkkimyrkyllä kyllästettyjä vaatteita. Saappaisiin kannattaa laittaa housunlahkeet tiukasti kiinni ja pitää takki tai pitkähihainen paita päällä. Tosin eräät tutkijaystäväni kulkevat valkoisessa T-paidassa, koska sanovat punkkien niin erottuvan parhaiten.

Kannattaa myös välttää kulkemasta pahimmissa heinikoissa ja pusikoissa. Voimakkaista hyttyskarkotteista voi olla apua. Iltaisin tehtävä punkkisyynillä voi estää mahdollisen borrelioositartunnan. Borrelioosi tarttuu vain harvoin, jos punkin saa poistettua ihosta 24 tunnin sisällä.

Suojaustoimista huolimatta Henttonenkin on saanut irrotella punkkeja ihostaan.

– Näin kävi viimeksi juuri Simossa. Irrotin punkin kainalostani teräväkärkisillä pinseteillä. Olen saanut useita punkin puremia, mutta tiettävästi en ole koskaan sairastanut borrelioosia.

Heikki Henttonen viihtyy metsässä. Mies joutuu tai pääsee punkkien kanssa tekemisiin ja sitä kautta hän teki punkkien torjuntaan liittyen hyvän ”keksinnön”.

– Teräväkärkiset pinsetit pitää olla aina mukana. Niistä ei ole taskussakaan haittaa, kun pinsettien kärjet on upotettu samppanjapullon korkkiin. Tämä on elämäni paras innovaatio, Heikki Henttonen naurahtaa.

Suomessa punkki pääsee vuosittain puremaan ihmistä arviolta puoli miljoonaa kertaa. Pureman takia ei tarvitse ainakaan välittömästi lähteä terveyskeskukseen.

– Noin yksi viidestäkymmenestä punkin puremasta aiheuttaa borrelioosin. Borrelioosia lääkitään antibioteilla.

Punkkien levittämistä taudeista yleisin on juuri borrelioosi. Sitä vastaan ei vielä ole rokotetta.

Simossa käynnin perusteella Heikki Henttonen piti paikallista puutiaisten määrää suhteellisen normaalina; siis samanlaisena kuin aiempina kesinä.

– Punkkeja oli sopivasti tutkimuksen kannalta, siis aika paljon. Kuumana päivänä ne pysyivät piilossa, mutta tulivat iltaa myötä esiin. Taigapunkkeja oli Simossa alkukesällä tavallisia punkkeja enemmän. Loppukesällä tilanne kääntyy päinvastaiseksi.

Punkit kiusaavat ihmisiä ja kotieläimiä lähinnä rannikkoseudulla. Siihen on selkeä syy.

– Rannikolla sulakausi on sisämaahan verrattuna pidempi, ilma on leudompi ja punkeilla enemmän aikaa löytää itselleen veriateria.

Punkit ovat levinneet koko ajan pohjoisemmaksi ilmaston lämpiämisen seurauksena. Punkkeja on tavattu jo Ruotsin puolella Perämeren rannikolla. Vielä 1960-luvulla punkit olivat nousseet vasta Vaasan korkeudelle

Punkkien leviämistä edistää Meri-Lapissa etenkin kasvanut metsäkaurispopulaatio.

– Osa ihmisistä  syöttää kauriita kotipihoillaan. Punkki voi munia pahimmassa tapauksessa kotinurmikolle tuhansia munia, Heikki Henttonen muistuttaa.

-

Puhelin on pirissyt

Meri-Lapin eläinlääkäreiden Simon toimipisteessä on puhelin pirissyt punkkien vuoksi normaaliin tapaan.

– Punkit pääsevät yllättämään lemmikkieläinten omistajat samalla tapaa kuin ensilumi syksyllä. Soittoja tulee ja reseptejä pyydellään punkin puremien vuoksi, eläinhoitaja Pia Vääräkangas Meri-Lapin ympäristöpalvelujen Simon vastanotolta kertoo.

Enää ei Pia Vääräkankaalle tuoda sellaisia koiria, joissa olisi kiinni 30 punkkia. Näinkin on tapahtunut.

– Omistajat ovat alkaneet käyttää erilaisia karkotteita, jotta punkit eivät tarttuisi kiinni koiriin ja kissoihin. Oman työurani aikana on vastaan tullut ainoastaan yksi tapaus, jolloin lemmikki on saanut borrelioositartunnan, Pia Vääräkangas muistelee.

-

Kannattaa ottaa rokote

Mehiläinen Länsi-Pohjan infektiolääkäri Pekka Ylipalosaaren vastaanotolla on käynyt punkin pureman jälkeen alkukesällä yksittäisiä borreliapotilaita. Osa heistä oli saanut borreliatartunnan.  Potilaiden määrä ei paljon poikkea aikaisemmista kesistä.

– Potilaita voi olla enemmän, mutta kaikki eivät ole hakeutuneet hoitoon esimerkiksi koronaviruksen vuoksi. Meri-Lapin alueella on punkkeja, minkä totesin myös lähipiirissä, Ylipalosaari kertoi.  Hän kehottaa punkin pureman saajaa seuraamaan, mitä ihossa tapahtuu punkin poiston jälkeen. Osalle kehittyy borrelia -tartunnan seurauksena rengasmainen ihottuma. Jos tällainen todetaan, se on syytä hoitaa 2-3 viikon antibioottihoidolla, jotta vältytään myöhäisseurauksilta.

Harvinaisempi, mutta huomattavasti ikävämpi on viruksen levittämä puutiaisaivokuume.

– Jos punkin puremasta on kulunut aikaa noin viikko ja sen jälkeen tulee nivelsärkyä ja kuumetta, kannattaa hakeutua hoitoon. Toki joku muukin kuin TBE-virus voi aiheuttaa samanlaisia oireita.

TBE-rokote suojaa puutiaisaivokuumeelta. Tämä rokote on Simossa ja Kemin eteläisissä kaupunginosissa asuville maksuton. Vuosittain terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL määrittää ne alueet joilla asuvat ovat oikeutettuja ilmaisrokotteeseen.

Pekka Ylipalosaari suosittelee kaikille riskialueilla liikkuville TBE-rokotteen ottoa.

– Minulle on tullut sellainen käsitys, että ihmiset ovat suhtautuneet rokotteen ottoon positiivisesti, sillä kyseessä voi olla vakava tauti. Rokote annetaan kolmen sarjana Pekka Ylipalosaari  kertoo.

Jotta saataisiin maksimaalinen hyöty on tärkeä ottaa kaikki sarjan rokotteet.