Purku-uhan alle joutuneen Katajarannan punaisen tuvan tämänhetkinen kunto on osin arvoitus. Rakennuksen omistavan Tilaliikelaitoksen mukaan talo on purkukuntoinen.
"Kyllä se on siinä kunnossa, että seuraava osoite sille rakennukselle on kaatopaikka", johtaja Pekka Latvala sanoo.
Viimeisin kuntoarvio on vuonna 2012 tehty kosteusmittaus. Sitä ennen ainakin työsuojeluvaltuutettu ja terveystarkastaja olivat todenneet tilat huonokuntoisiksi.
Raporttien mukaan talo vaatisi peruskorjausta, jollaista siihen ei ole koskaan tehty. Korjauksien sijaan talo kuitenkin suljettiin ja jätettiin kylmilleen.
Latvalan mukaan peruskorjausta ei ole tehty, koska ei ole ollut tietoa, mihin käyttöön talo tulisi. Kaupungilla ei ole ollut tarvetta, eikä kukaan ole ollut valmis maksamaan peruskorjauksen mukaista vuokraa.
Toinen remontin estäjä on Latvalan mukaan tontin kaava. Asemakaava on 1960-luvulta, ja siinä tontti on puisto, jossa talon kohdalla menee tie. Uutta kaavaa ei ole näköpiirissä.
"Käytännössä me ei saada rakennuslupaa siihen peruskorjaukseen", Latvala sanoo.
Hänen mukaansa Tilaliikelaitokselle ei ole jäänyt muita vaihtoehtoja kuin odottaa. Ostajiakaan ei ole ollut. Latvalan mukaan purkulupahakemuksen myötä asia nytkähtää ainakin jollakin tavalla eteenpäin.
"Se on hieno paikka, mutta rakennukset on siinä kunnossa, että kohta joku olisi ottanut yhteyttä ja alkanut viemään sitä asiaa (purkamista) eteenpäin", Latvala sanoo.
Puurakennuksiin erikoistuneiden arkkitehtien mukaan on epätodennäköistä, että hirsirunkoinen rakennus olisi täysin korjauskelvoton. Talotohtori Panu Kailan mukaan home tarttuu hirsiin huonosti.
"Olen nähnyt, että hyvinkin rankasti sairastuttava rakennus, jossa ei hetkeäkään voinut olla, tyhjennettiin niin, että vain runko ja rakenteet jäivät. Se säilytettiin paikallaan ja korjattiin", Kaila kertoo.
Lehtori Anu Soikkeli Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnasta on samoilla linjoilla.
"Minulla on kokemusta siitä, kuinka hirsirakennusta on yritetty lahottaa kaksikymmentä vuotta. Kylmillään olevan rakennuksen kunto ei omistajan pettymykseksi ollut tuona aikana käytännössä huonontunut ollenkaan."
Jos Katajaranta 2:n päärakennus päädytään purkamaan, arkkitehdit eivät näe äkkiseltään estettä siirrolle. Soikkeli katsoi Uuden Rovaniemen pyynnöstä vuonna 2012 tehdyn kosteusmittausraportin, jossa on myös kuvia rakennuksen ongelmakohdista.
"Ei tuo vaikuttaisi olevan mikään mahdoton siirrettävä. Kellarin lahoaminen ei siirtoa estä; kysehän on hirsikehän siirtämisestä. Kellaria ei voi mukaan kuitenkaan ottaa", Soikkeli arvioi.
Kaila huomauttaa, että rakennussuojelun näkökulmasta talot pitäisi säilyttää paikoillaan. Purkutilanteessa siirto on kuitenkin hyvä vaihtoehto.
"Rakennusten siirto on Suomessa vanha, kulttuuriin kuuluva taito. Se pitäisi säilyttää ja pitäisi tehdä kunnollisia siirtoja, jotta osaaminen säilyisi."
Kailan mukaan Rovaniemellä on niin vähän ennen sotaa rakennettuja taloja, että jokainen olisi säilyttämisen arvoinen – vaikka sitten siirrettynä. Siirron arvo mitataan kuitenkin kulttuurihistoriassa, ei rahassa.
"Nykyrakennuksessa runko ei juuri paloa maksa. Siirto ei ole mikään taloudellinen voitto kenellekään", Kaila sanoo.
Katajaranta 2
1930-luvulla rakennettu hirsitalo, joka on toiminut muun muassa kulkutautisairaalana ja Katajarannan päiväkotina.
Alueelle suunniteltiin kerrostaloja vuonna 2009, mutta lopulta osayleiskaavassa talo merkittiin suojeltavaksi.
Talo on ollut tyhjillään huonon kunnon vuoksi vuodesta 2012.
Kiinteistön omistava Tilaliikelaitos jätti talosta purkulupahakemuksen tänä syksynä.