Pu­nai­sen talon tilan jäl­ke­läi­nen: "Se talo on tois­ta­sa­taa vuotta vanha"

Kuvasuurennos saa Eini Vierelän , 72, mietteliääksi.

"Mie olen aina miettinyt tuon talon tarinaa", hän sanoo.

Talo on Katajarannalla sijaitseva punainen hirsitupa, joka nykyään tunnetaan parhaiten entisenä päiväkotina. Vierelän mukaan talosta, jota hän oppi lapsena kutsumaan pikkutaloksi, on esitetty paljon väärää tietoa. Yksi niistä on talon ikä, joka on Vierelän mukaan paljon enemmän kuin noin 80 vuotta.

"Kyllä tämä on pitkälti toistasataa vuotta sitten rakennettu rakennus. Ne on täysin vääriä tietoja", Vierelä sanoo kaupungin asiakirjoista löytyvistä merkinnöistä.

Vierelän mukaan punaisen tuvan eli "pikkutalon" on rakentanut hänen isoisoisänsä, joka osti tilan 1870-luvulla. Vanhaan tapaan tilannimestä tuli usein myös uusien asukkaiden sukunimi, ja niin myös Juho Hannunpoika Törmäsestä tuli Juho Hannunpoika Lukkariniemi. Vierelä arvelee talon valmistuneen viimeistään 1880-luvulla.

Tilan nimi Lukkariniemi tulee siitä, että paikka on ollut Rovaniemen lukkarien vanha asuinpaikka. Eini Vierelän mielestä tämä osa paikallishistoriaa yhdistetään turhan voimakkaasti taloon, joka oli hänen mummunsa synnyin- ja lapsuuskoti. Alkuperäinen lukkarien asuinsijakin, vanha torppa, oli eri kohdassa kuin Lukkariniemen perheen kotitalo. Vierelä arvelee, että pikkutalo saattaa olla jopa rakennettu Juho Lukkariniemen vaimon perintömaille eikä alkuperäiselle Lukkariniemen tilalle.

"Näitä tietoja sotketaan. Se on kyllä vanha talo, mutta se on tavallinen maalaistalo, tavallisen perheen koti, ei mikään historiallinen paikka", Vierelä sanoo.

Vihkikuva. ”Mummulla oli ylväs ryhti ja hän seurasi aikaansa. Hän pysyi aina nuorekkaana”, Eini Vierelä kertoo.

Kuva: Jussi Leinonen

Eini Vierelä tuli tuntemaan punaisen tuvan historian lapsena Lyyli-mummunsa kertomuksista. Lyyli Lukkariniemi, sittemmin Töyräs, oli syntynyt 8.8.1888.

"Mummu sanoi aina, että se on hänen syntymäkotinsa", Vierelä sanoo.

Vielä merkittävämpänä perimätietona Vierelä pitää sitä, että Lyyli-mummu synnytti talossa ensimmäisen lapsensa vuonna 1912. Siitä, ja muistakin talon tapahtumista hän kuunteli yksityiskohtaisia muisteluksia silloin, kun vietti kouluikäisenä paljon aikaa mummun luona. Muutoinkin talon historia on hänen mukaansa ollut hyvin perheen tiedossa.

Monissa kirjoituksissa esitetään, että talo olisi siirtynyt kauppalan haltuun 1930-luvun puolivälissä, mutta Vierelän mukaan talo on ollut suvulla vuoteen 1939.

"Silloin se tila jaettiin. Sitä en tiedä, kenelle tämä talo jäi. Minun mummu sai maata kauempaa."

1940-luvulla syntyneen Eini Vierelän lapsuudessa "pikkutalo" oli jo kauppalan omistuksessa. Läpi vuosikymmenten Vierelä mietti, että vielä joskus hän käy talossa sisälläkin. Se aika koitti viimein muutamia vuosia sitten, kun talossa järjestettiin avoimet ovet.

"Silloin tarkistin kaikki ne paikat, joista kuulin lapsena puhuttavan."

Kuva: Sara Ojakangas