Viime vuoden joulupäivänä tapahtunut venäläiskoneen mereensyöksy näyttää johtuneen ilmiöstä, joka tunnetaan ilmailussa hyvin, mutta joka edelleen yllättää lentäjät välillä tuhoisin seurauksin.
Yhteensä 92 henkeä sai surmansa, kun Venäjän puolustusministeriön Tupolev 154 -lentokone syöksyi Mustaanmereen heti noustuaan Sotshin lentoasemalta aikaisin aamulla 25.12. Syyrian Latakiaan matkalla olleessa koneessa matkusti 64 maailmankuulun Puna-armeijan kuoron jäsentä, jotka olivat menossa esiintymään Syyriaan sijoitetuille venäläisjoukoille.
Turman syyksi spekuloitiin alussa esimerkiksi terrori-iskua.
Venäläisten onnettomuustutkijoiden tiistaina julkistamien tutkimusten mukaan tapahtumassa ei kuitenkaan ole havaittu minkäänlaista vilunkipeliä saati selkeää teknistä syytä. Tutkijat päätyivät siihen, että turma on voinut johtua lentäjän virheestä:
–Syynä saattoi olla lentäjän asentotajun katoaminen, mikä johti virheellisiin ohjausliikkeisiin, tutkijat totesivat.
Asentotajun katoaminen, spatial disorientation, tarkoittaa – mutkia rohkeasti oikoen – tilannetta, jossa lentäjä joutuu lentämään konettaan huonon näkyvyyden tai pimeyden vallitessa, mikä taas johtaa tasapainoaistin sekoamiseen. Korvassa sijaitseva tasapainoelin aistii koneen liikkeet ja asennonmuutokset, mutta näköaistin perusteella koneen ohjaamo on paikallaan.
Tämä aiheuttaa harha-aistimuksia, ja koska lentäjä ei näe horisontin asentoa, joutuu hän luottamaan koneen mittareihin.
(Ilmiötä käytetään muuten myös hyödyksi, kun lentosimulaattoria liikutetaan nokka ylöspäin -asentoon, ja sen sisällä monitorit näyttävät lähtökiitoa, keulimisen vuoksi syntyy vaikutelma kiihdytyksestä.)
Vaikka erityisesti modernien lentokoneiden kuvaruutunäytöt kertovat koneen asento- ja sijaintitiedot erittäin tarkasti ja selkeästi, joskus harha-aistimukset käyvät niin voimakkaiksi, että lentäjä ei usko mittareihin, vaan alkaa ohjata konettaan ties minkälaiseen asentoon. Kone voi esimerkiksi riistäytyä aivan käsistä tai laskeutua maahan, vaikka lentäjä kuvittelee koneen nousevan.
Ilmiö on lentoturvallisuudessa tuttu, ja se on aiheuttanut rutkasti onnettomuuksia. Esimerkiksi Kontiolahdella sattui marraskuussa 2012 yhden ihmishengen vaatinut lento-onnettomuus , jossa Cessna 206 -tyyppinen pienkone törmäsi maahan ja tuhoutui. Koneen ohjaaja oli ilmeisesti kiireen painamana lähtenyt lentoon Joensuun lentoasemalta kehnossa säässä. Pian lentoonlähdön jälkeen kone lensi lumikuuroon, jolloin lentäjä todennäköisesti menetti asentotajunsa. (Tutkijalautakunnan mukaan on tosin myös mahdollista, että turma on aiheutunut siipien jäätymisestä.)
Erityisen paha tilanne on vain näkölentokoulutuksen saaneella lentäjällä, joka lentää vahingossa pilveen. Joidenkin arvioiden mukaan tällaisella pilotilla on aikaa vain noin 45 sekuntia kunnes kone lähtee käsistä.
Asentotaju voi mennä myös koulutetuilta ammattilentäjiltä, jotka lentävät modernia matkustajakonetta. Näin kävi esimerkiksi Ethiopian Airlinesin Boeing 737:lle Beirutin edustalla talvella 2010. Asentotajun menetys oli myötävaikuttava tekijä tilanteelle , jossa 90 henkeä sai surmansa. Pääpiirteittäin tilanne oli hyvin samanlainen kuin joulukuinen Tupolev-turma: molemmissa tapauksissa kone oli juuri noussut ilmaan, ja muutamassa minuutissa molemmat putosivat mereen.
Tässä videossa esitellään hävittäjäkoneen HUD-näyttökameran (heads up display) kuvaa asentotajun menetyksestä. Kuten ääninauhalta kuuluu, lentäjää käsketään siirtämään katseensa koneen perinteisiin mittareihin, joiden avulla hän saakin koneensa vakautettua. Sitä ennen liikehdintä on kuitenkin hyvin rajua.
Venäläisessä mediassa kiertää valokuvia tutkijalautakunnan laatimista varsinaisista dokumenteista. Niiden oikeellisuudesta on toki mahdotonta mennä takuuseen.
Näiden epävirallisten tietojen mukaan koneen lentoonlähdössä nousun ensimmäiset noin 20 sekuntia sujuivat jokseenkin normaalisti, kunnes kapteeni alkoi työntää ohjaussauvaa eteenpäin ja nokka painui alas. Samalla, kun koneen varoitusjärjestelmät hälyttivät vaarallisen matalasta lentokorkeudesta, kapteeni vetäisi koneen jyrkkään kaartoon, jolloin lentokone vajosi entisestään.
Tupolev syöksyi mereen 50 astetta vasemmalle kallistuneena vain 73 sekuntia siitä, kun kone aloitti lähtökiitonsa.
Lisäksi kapteenin sanotaan käyttäneen runsaasti kirosanoja sekä kommunikoimaan ja toimimaan muutenkin vakiomenetelmien vastaisesti. Esimerkiksi koneen laipat otettiin sisään noin 160 metrin korkeudessa, kun ennen lentoonlähtöä pidetyssä briiffauksessa korkeudeksi oli sovittu 500 metriä.
Venäläisten medialähteiden mukaan lentomiehistö oli turmaa edeltävänä aikana suorittanut paljon lentoja, mikä olisi johtanut voimakkaaseen väsymystilaan.
Kuten aina , epävirallisiin tietoihin tulee suhtautua varauksella, ja koska kyseessä ovat venäläiset tiedotusvälineet, myös virallisten uutislähteiden kanssa pitää joutua käyttämään tavallista tiukempaa harkintaa. Toisaalta edellä kuvatut tapahtumat sekä lentokoneen väitetty käyttäytyminen ja suoritusarvot vaikuttavat sinänsä aivan loogisilta, mikäli niitä verrataan aiempiin spatial disorientation -lentoturmiin.