Puis­tos­sa: Uit­to­ajan mo­nu­ment­ti sai siirtyä Jät­kän­kynt­ti­län tieltä

Jätkä sai oman nimikkopuiston, mutta uusi silta vei sen paikan Rovaniemen symbolina

Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa, Lainaanrannan ja Jätkänkynttilä-sillan välissä sijaitseva puisto tunnettiin ennen Museopuistona. Jätkänpuisto siitä tuli vuonna 1986, kun Jätkä -patsas siirrettiin siltatyömaan tieltä nykyiselle paikalleen.

Kemi Oy eli Kemiyhtiö lahjoitti patsaan Rovaniemen kaupungille vuonna 1955. Kuvanveistäjä Kalervo Kallio oli muotoilut pronssiin parkkuuraudalla pölliä työstävän työnsankarin. 1950-luvulla näky oli vielä arkea uittotyömailla.

Uusi patsas sijoitettiin Pohjanhovin pihapiiriin, nykyisen Ystävyydenpuiston tietämille. Jätkän ympärille rakennettiin kesäkukkaistutuksia. Puistoon kuului myös pengerrettyjä matalia kiviaitoja ja hiekkapolkuja.

Jätkänpatsaasta muodostui pian uittokaupungin symboli ja se kuuluu yhä Rovaniemen tunnetuimpiin taideteoksiin.

1980-luvun alussa ylioppilaat ottivat Jätkän mukaan vappuperinteeseen. Kun Helsingissä lakitettiin Havis Amanda , Rovaniemellä lakin sai päähänsä Jätkä.

Toinen Jätkänpuistossa paikkansa vakiinnuttanut tapahtuma on Rovaniemen wanhat markkinat, joka levittäytyy Vanhalta torilta jokirantaan saakka. Markkinoita on järjestetty elokuun alkupuolella vuodesta 2008 lähtien. Markkinoiden aikaan Jätkänpuistoon on pystytetty niin erilaisia myynti- ja ruokakojuja, bändien esiintymislava kuin telttasaunakin.

Aiemmin käytössä ollut Museopuisto-nimitys sai alkunsa Katri Luostarisen vuonna 1951 laatimasta suunnitelmasta, jossa puistoon oli sijoitettu museorakennuksia ja monenlaisia leikki- ja urheilualueita. Suunnitelmat jäivät kokonaan toteutumatta, mutta nimi vakiintui käyttöön vuosikymmeniksi.

"Museopuistoon oli tarkoitus sijoittaa museorakennuksia ja monenlaisia leikki- ja urheilualueita."

Vuonna 1969 tehdyssä puistotoimen arkiston toteutussuunnitelmassa näkyy, että Museopuistoon kuului leikkikenttä, syreeniaita, sembroja, pihtoja, ruusuryhmä sekä nykyisen jätkänpatsaan paikalla kukkaryhmä. Puiston pinta-ala piirustuksessa noin 1,1 hehtaaria.

Verrattaessa nykyistä Jätkänpuistoa vuoden 1969 suunnitelmiin erot ovat melko vähäisiä. Ainoastaan leikkialue on hävinnyt puistosta kerrostalon parkkipaikan tieltä.

Istutukset ovat vaihtuneet vuosien aikana, mutta pääpiirteissään puisto on pysynyt samanlaisena.

Kauneimmat maisemat, siisti ja rauhallinen. Intisar Mushaileh, 48, viettää hellepäivää lempipuistossaan, puoliso liittyy seuraan työpäivänsä jälkeen. Vain wc ja vesipiste puuttuvat, hän mainitsee Jätkänpuiston ainoat puutteet. Toisinaan koko Korkalovaarassa asuva perhe saapuu eväiden kanssa puistoon. Palestiinalaislähtöiselle Mushaileh'lle sää tuntuu nyt juuri sopivalta.
Kauneimmat maisemat, siisti ja rauhallinen. Intisar Mushaileh, 48, viettää hellepäivää lempipuistossaan, puoliso liittyy seuraan työpäivänsä jälkeen. Vain wc ja vesipiste puuttuvat, hän mainitsee Jätkänpuiston ainoat puutteet. Toisinaan koko Korkalovaarassa asuva perhe saapuu eväiden kanssa puistoon. Palestiinalaislähtöiselle Mushaileh'lle sää tuntuu nyt juuri sopivalta.
Kuva: Anna Muotka

Jätkä-patsas siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1986 Jätkänkynttilä-sillan rakennustyömaan tieltä. Tässä yhteydessä puisto nimettiin uudelleen. Jätkän merkitys Rovaniemen symbolina ei kuitenkaan ollut enää entisellään: uusi maamerkki Jätkänkynttilä-silta sai nyt suuremman huomion.

Jätkänpuisto kuuluu Kemijoen ranta-alueen saneerausohjelmaan, joka tuo toteutuessaan uudistuksia Jätkänpuistookin. Lainaankadun päähän rakennetaan pyöreä aukio, jonne sijoitetaan ympäristötaideteos, noin kahdeksan metriä korkea venekehä. Rantaan rakennetaan graniittipalkeista penkkejä ja valaistusta uusitaan.

-
Juttusarja esittelee Rovaniemen puistoja.

Edit: Korjattu Jätkänpatsaan lahjoittajaksi Kemi Oy (ei Kemijoki Oy).

Ilmoita asiavirheestä