Ruokasenpuisto on pikkuinen kaupunkipuisto kerrostalojen ja katujen keskellä.
Sen kiilamainen muoto oli näkyvillä jo Oiva Kallion laatimassa, vuonna 1939 hyväksytyssä asemakaavassa.
Perustustöihin ryhdyttiin kesällä 1950 ja puisto valmistui vuotta myöhemmin. Ruokasenpuisto ja Tapaninpuisto olivat Rovaniemen ensimmäiset sodan jälkeen valmistuneet puistot.
Vuonna 1957 Lapin karjalaiset pystyttivät Ruokasenpuistoon Karjalapatsaan . Patsaan teki kuvanveistäjä ja kuvittaja Kirsi Liimatainen .
Kolmisivuinen, paasimainen patsas on punaista graniittia, jonka pintaan on muotoiltu reliefi karjalaisesta perheestä. Toisella sivulla on Karjalan vaakuna sekä teksti: Tää on kosketus kotoa kallihista Karjalasta omalta oloperältä yhteistyön yrittämältä.
Leikkipaikka puistoon rakennettiin vuonna 1976 ja se on peruskorjattu sittemmin. Puiston varustukseen kuuluu myös useita penkkejä.
Ruokasenkatu on keskustan paikallisliikenteen pääväylä keskustassa ja puiston reunalla sijaitseekin kaksi bussipysäkkiä.
Ruokasenpuiston päädyssä Maakuntakadun kulmauksessa toimii pienessä mökissä kukkapuoti Lumikukka.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Nimensä puisto on saanut Ruokasen tilasta, yhdestä kolmesta kantatilasta, joiden maille Rovaniemen keskusta on rakennettu. Tilan päärakennus Alaruokasen talo seisoo yhä paikallaan kadun päässä, Valtakadun varrella.
Aapo Frans Ruokanen rakensi peräpohjalaisen talonpoikaisrakennuksen 1860-luvulla. Alaruokasen talo oli asuttuna aina siihen saakka, kun se siirtyi Rovaniemen kaupungille oston kautta vuonna 1991. Sodalta säästynyt talo on asemakaavassa suojeltu.
Ruokasenpuisto odottaa parhaillaan peruskorjausta ja on vuorossa todennäköisesti seuraavana tänä kesänä kunnostettavan Keskuskoulunpuiston jälkeen.
Lähteet: Anne-Mari Takanen: Rovaniemen puistohistoriakartoitus (OAMK, 2014), kaupunginpuutarhuri Mirja Vääräniemen haastattelu.