Puistoa ha­kat­tiin rons­kil­la kädellä Kemissä – ri­vi­ta­loa­suk­kaat har­mis­tui­vat suu­ri­mit­tai­ses­ta rai­vauk­ses­ta

Kari Vuokila ja Jouni Karjalainen katselevat tyrmistyneinä Kemin Peurasaaressa sijaitsevaa puistikkoa. Eräänä alkutalven päivänä puistikkoon saapuivat metsurit ja kaatoivat suurimman osan puustosta pois.

–Myös isot ja terveet koivut kaadettiin. Puistikon keskelle jäi muutama koivu huojumaan, Vuokila kertoo.

Miehet asuvat rivitalo-osakkeissa Sysimönkadulla. Puisto, niin sanottu Relletin puisto, sijaitsee Sysimönkadun ja Miilukadun välissä.

–Puistikko jakoi tilaa. Puusto toimi näköesteenä. Esimerkiksi Relletin parkkipaikkoja ei näkynyt Vuokilan ja Karjalaisen pihapiiriin aikaisemmin ollenkaan.

Vuokila kertoo, etteivät sysimönkatulaiset ole ainoita, joita puiden ronski kaataminen harmittaa. Myös Miilukadun asukkaita puuston väheneminen on harmittanut.

Eräs asukas oli purskahtanut itkuun, kun oli nähnyt puiston muuttuneen ilmeen.

Vuokila uskoo, että puistikossa on ollut huonokuntoisiakin puita, jotka on ollut syytäkin kaataa, semminkin, jos ne sijaitsevat rakennusten lähellä. Relletinpuiston hakkuut ovat kuitenkin Vuokilan mielestä lähteneet täysin lapasesta.

–Puita on hakattu aivan yltiöpäisesti. Jos yksityiset ihmiset kaatavat puun, niin siihen pitää olla luvat, hän ihmettelee.

Vuokila ja Karjalainen pelkäävät, että maiseman muuttuminen radikaalisti voi vaikuttaa jopa asuntojen arvoon alueella. Puut ovat suojanneet tuulelta ja puistikossa on asunut paljon lintuja.

–Kesäisin olemme saaneet herätä linnun lauluun: puistikossa on asunut muun muassa peippoja, tiaisia ja rätkiä, Karjalainen luettelee.

Asukkaita harmittaa myös se, ettei hakkuista ole tiedotettu naapuruston asukkaita ollenkaan. He aikovat valittaa kaupungin toiminnasta ja vaatia alueen maisemointia.

–Relletin puisto on vesijättömaata, joka on kesäisin märkä. Puiden juuret ovat sitoneet kosteutta itseensä, Karjalainen toteaa.

Asukkaat ovat pyytäneet alueelle katselmointia. He ovat saaneet vastauksen, että hakkuut on hoidettu, kuten pitää.

–Kaupunki haluaa, että asukkaat osallistuisivat kaupungin viihtyvyyden parantamiseen. Kysellään, mitä pitäisi tehdä. Sitten tämmöisessä tapauksessa asukkailta ei kysytä mitään ja toimitaan näin yltiöpäisesti. Kyllä asukkaiden pitäisi kyetä luottamaan virkamiehiin, Vuokila miettii.

Metsätalousopettajana työskennelleen Kari Vuokilan mielestä puistoa olisi voinut siistiä hoidetun näköiseksi.

–Yleensä puita pitäisi kaataa tasaisesti eri puolilta.

Puiden kaatamisesta vastaava metsätyönjohtaja Matti Perkiö Kemin kaupungilta kertoo, että Relletinpuiston puita päätettiin kaataa, koska puiston naapurissa sijaitsevasta taloyhtiöstä oli nimenomaan toivottu sitä.

–Tiedän, että osa on tyytyväisiä tulokseen ja osa on pahoittanut mielensä. Puunkaato on sellaista, ettei se kaikkia miellytä.

Perkiön mukaan Relletinpuistossa jatketaan töitä vielä keväällä.

–Kaadamme muutaman raidan ja koivun. Jos naapuruston ihmisillä on toiveita, voimme istuttaa sinne muutaman kuusen tai muun puun. Siinä ne jälkityöt, joita puistossa tehdään.

Puiden kaataminen herättää tunteita Kemissä ja Torniossa

Tornion kaupungin puistomestari Henna Lauhikari kertoo, että etenkin kaupungin keskusta-alueen vanhat puut ovat tarkkailun alla. Vanhat huonokuntoiset puut pitää kaataa, jos ne ovat turvallisuusriski.

–Puiden kaataminen on vähän kinkkistä hommaa, kun osa asukkaista on sitä mieltä, että puut pitää kaataa ja osa, ettei niitä saa missään tapauksessa kaataa. Kaikkia miellyttävää ratkaisua ei ole olemassa.

Puiden kaataminen herättää usein suuria tunteita, joita kaupunkilaiset tuulettelevat sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla.

–Ilmeisesti se kertoo siitä, että ihmisillä on puihin jonkinlainen tunneside, Lauhikari toteaa.

Joskus kaupunkilaiset ottavat yhteyttä puisto-osastoon ilmoittaakseen vanhasta puusta, joka pitäisi kaataa. Automaattisesti sitä ei kuitenkaan kaadeta, vaan puisto-osaston ammattilaiset arvioivat, pitääkö puuta kaataa.

Kemissä puita on kaadettu muun muassa puistokaduilta sekä Meripuistosta. Vasta puut saivat lähteä Syväkankaan Ouluntieltä.

–Puut on pakko kaataa, kun ne tulevat tiettyyn ikään. Se on vääjäämätön tosiasia, sanoo Kemin kaupungin puistosuunnittelija Aino Grigsholm .

Hänkin on huomannut, että puiden kaataminen puhututtaa.

–Hienoa, että ihmiset välittävät puista, hän toteaa.

Joskus puita kaadetaan esimerkiksi liikenteen näkyvyyden vuoksi tai jos alueella tehdään muutoksia, esimerkiksi aletaan rakentaa.

–Syksy on parasta aikaa kaataa puita, Krigsholm toteaa.

Tänä syksynä kaadettujen puiden tilalle istutetaan uusia puita ensi keväänä.