Fanaattinen puolalaisyleisö punavalkoisen lippumeren kera on ollut viime vuosien arvokisoissa tuttu näky mäkimontussa.
Maan hyppääjät ovat tehneet vaisun viime talven jälkeen taas vahvaa jälkeä, joten Lahteen odotellaan puolalaiskannattajien ryntäystä.
Uutta virtaa puolalaishyppääjien tekemiseen on tuonut tälle kaudelle maajoukkueen päävalmentajaksi tullut Stefan Horngacher . Itävaltalaisen esimieheksi lajipäälliköksi nimettiin puolestaan puolalaisten oma lajilegenda Adam Malysz , joten joukkue on kokeneessa komennossa.
- Horngacherin ja Malyszin tulo oli se kaivattu piristysruiske, arvioi kokenut suomalainen mäkihyppyvalmentaja Hannu Lepistö .
Vuosina 2006–2008 Puolan maajoukkueen päävalmentajana toiminut Lepistö tuntee Malyszin ja Horngacherin hyvin.
Hän oli Puolan maajoukkuepestin jälkeen vielä Malyszin henkilökohtaisena valmentajana tämän aktiiviuran loppuun eli vuoteen 2011 asti.
Horngacher oli puolestaan Lepistön apuvalmentajana suomalaisen olleessa 2002–2004 Itävallan päävalmentajana.
Sotshi vei nälkää?
Puolan johtotähtenä on taas tänä talvena loistanut Kamil Stoch . Vuonna 2014 Sotshissa kaksi olympiakultaa voittanut ja maailmancupin kokonaiskilpailun ykköstilaa juhlinut Stoch, 29, on tehnyt kahden alavireisemmän kauden jälkeen paluun kärkikastiin.
- Kamililla on ollut joitakin pieniä loukkaantumisia, mutta kaikki ei ole ollut niistä kiinni. Tuollaisen menestyksen jälkeen kuvioihin tulee kaikkea ylimääräistä, joka lienee osaltaan vaikuttanut kehityskäyrään.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Stoch tuli Lepistölle tutuksi hänen Puolan pestinsä aikana. Stoch oli huippulahjakkuus jo nuorena, jolloin eniten petrattavaa oli henkisellä puolella.
- Kamil onnistui mainiosti harjoituksissa, ja teki myös erinomaisia yksittäisiä kisahyppyjä, mutta kahteen hyvään hän ylsi harvoin. Lepistö muistelee.
Henkistä apua
Esimerkki tästä saatiin vuonna 2005 Rovaniemellä nuorten MM-kisoissa. Stoch johti kisaa ensimmäisen kierroksen jälkeen, mutta putosi toisella kierroksella kahdeksanneksi.
Tuon Rovaniemen kisan voitti kuopiolainen Joonas Ikonen , jonka ura jatkui sittemmin ilman merkittävämpiä meriittejä ja päättyi vuonna 2010.
Stoch puolestaan haki ongelmiinsa apua psykologilta.
- Kamil itsekin toki tiesi, että kisatekeminen pettää ja jotakin pitää tehdä. Hänen isänsä on psykologi, mutta hänen hoteisiinsa poika ei halunnut. Isän kautta löytyi kuitenkin psykologi, jonka neuvojen myötä Kamil oppi hallitsemaan itsensä, valmentajakonkari kertoo.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Stoch tarjoili alkuvuodesta puolalaiselle mäkikansalle menestystä yllin kyllin.
Ensin hän sinetöi Keski-Euroopan mäkiviikon ykköstilan Bischofshofenin päätösosakilpailun voiton myötä.
Sen jälkeen maailmancupin kiertue jatkui sopivasti Puolassa, jossa Stoch ei pettänyt kotiyleisöä. Hän voitti Wislassa ja Zakopanessa hypätyt kolme osakilpailua.
Lepistö muisteli ihastellen Puolan vuosiltaan kannattajien tapaa tulla kisan jälkeen huoltokoppien liepeille hoilaamaan kiitoslaulua.
Yksi Lahden MM-kisojen hiteistä saattaakin olla ”Dziękuję Kamil, dziękuję pluton” eli ”Kiitos Kamil, kiitos joukkue”
Kamil Stoch
Syntynyt 25. toukokuuta 1987 Zakopanessa.
Naimisissa Ewa Bilan-Stochin kanssa.
Aloitti maailmancupissa vuonna 2004. Kaikkiaan 23 mc-voittoa, joista 21 henkilökohtaista. Palkintopallisijoja 51 (42+9).
Uran huippukohta osui Sotshin olympiakisoihin 2014, joissa voitti molemmat henkilökohtaiset kilpailut. Ei muita olympiamitaleita.
MM-kisoissa suurmäen kulta Val di Fiemmestä 2013 ja kaksi joukkuepronssia 2013 ja 2015 (Falun).
Lentomäen MM-kisamitalit puuttuvat. Ennätys lentomäessä 238 metriä (Planica, 2015)
Mäkiviikon voittaja 2017.
Jahtaa tällä kaudella maailmancupin kokonaiskilpailun voittoa, joka olisi uran toinen. Ensimmäinen irtosi kaudella 2013–14.
Puolan mäkihypyn menestyksen taustalla on Hannu Lepistön mukaan pitkäjänteinen työ.
Mäkihypyn suosio nousi aivan uusiin ulottuvuuksiin Puolassa 2000-luvun alussa, kun Adam Malysz voitti kolmena perättäisenä vuonna maailmancupin kokonaiskilpailun ja kahmi mitaleita arvokisoista.
Väliin on mahtunut menestyksen puolesta vaisumpiakin kausia, mutta lajin vahva asema on säilynyt.
Sen perustana ovat harjoituskeskukset Zakopanessa ja Wislassa sekä Suomen Hopeasompakilpailuja vastaava kisajärjestelmä nimeltään Lotos-cup.
Lotos on puolalainen öljy-yhtiö, joka on jo pitkään ollut mäkihypyn pääsponsori.
- Yhtiö on kustantanut harrastajille suksia, monoja ja hyppypukuja. Cup on paisunut jopa niin, että siihen on seulottu karsintojen kautta 250 nuorta, Lepistö kuvailee.
Harjoituskeskuksissa on useita mäkiä pienistä suuriin, joissa taitoja hiotaan.
Lahjakkuuksia kootaan Wislaan ja Zakopaneen Suomen urheilulukioita vastaaviin sisäoppilaitoksiin.
- Koulutukseen satsataan paljon. Kamil Stochilla on takanaan yliopisto-opintoja, kuten myös monella muulla kärkihyppääjällä, Lepistö kertoo.