Yliopistoille asetetut rahoitusleikkaukset aiheuttavat yliopistojen karsimista, arvelee professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri Helsingin yliopistosta.
- Veikkaan, että kymmenen vuoden päästä meillä on vähemmän yliopistoja kuin nyt. Jotkut yksiköt, on ne sitten kokonaisia yliopistoja tai jonkun yliopiston sivuhaara jollain toisella paikkakunnalla, on lakkautettu.
Hämeri toivoo, että yliopistolaitos nähtäisiin Suomen sivistystason ylläpitäjänä ja palveluverkostona, joka olisi maantieteellisesti kattava ja tasapuolisesti kaikkia mahdollistava järjestelmä.
- Pelkään, että tämä ei ehkä ole ihan realistista näin suurten leikkausten edessä Hämeri sanoo.
Leikkaukset vaikuttavat myös tieteen tilaan. Hämeri uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua nähdään selkeä lasku Suomen pärjäämisessä. Tämän seurauksena suomalaiset yliopistot eivät ole niin houkuttelevia, jolloin niihin ei tule enää niin paljon kansainvälisiä opiskelijoita ja työntekijöitä.
Vaarana on hänen mukaansa myös se, etteivät suomalaiset yliopistot pääse enää niin hyvin EU- tai muihin kansainvälisiin hankkeisiin partnereiksi.
- Innovaatiot, start-upit ja muu korkeasta tutkimuksesta poikiva aktiivisuus vähenee. Pelkään, että olemme ihan vakavan paikan edessä, koska se on Suomen suurin piirtein ainoa kilpailukyky tässä maailmassa, Hämeri toteaa.
Helsingissä vähennystarve 1 200
Helsingin yliopisto on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut, joiden vähennystarve on enintään 1 200 henkilöä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena ovat 86 miljoonan euron säästöt.
Hallintojohtaja Esa Hämäläinen kertoi yliopiston jättävän kutsun yt-neuvotteluihin ensi viikolla. Vielä ei ole tiedossa, millä lailla vähennykset kohdistuvat eri henkilöstöryhmiin. Tämä todentuu yt-prosessin aikana.
- Sen verran on linjattu, että vähennystarve koskettaa koko henkilöstöä. Siitä ei lähtökohtaisesti ole yksikään henkilöstöryhmä ulkopuolella, Hämäläinen kertoi.
Pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen hallitusohjelmassa todettiin, että määrärahavähennysten pitäisi kohdentua ensisijaisesti muuhun kuin opetukseen ja tutkimukseen.
- Tietysti tässä prosessissa järjestöjen kanssa neuvotellessa katsotaan, miten tämä voidaan ottaa huomioon, Hämäläinen sanoi.