Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen saama virkarikostuomio heikentää hänen luottamustaan valtakunnansyyttäjänä ja vaikeuttaa hänen toimintaansa tehtävässä, pohtii Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen .
– Se, että hän eroaisi itse, olisi helpoin ja tässä tilanteessa tyylikäs ratkaisu, Koskinen sanoo.
Korkein oikeus (KKO) tuomitsi valtakunnansyyttäjä Nissisen keskiviikkona tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon. Oikeuden mukaan Nissinen osallistui esteellisenä valtakunnansyyttäjänviraston koulutushankintoihin vuosina 2010–2015.
Hankinnat tehtiin yrityksestä, jossa Nissisen veli oli enemmistöosakkaana ja hallituksessa. Nissinen saa palata tehtäväänsä, mutta oikeusministeriö arvioi nyt mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Arviointi valmistuu ministeriön mukaan tammikuussa.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) toteaa, että ylimmän syyttäjän saama virkarikostuomio on poikkeuksellinen ja vakava. Hän ei kuitenkaan lähde arvioimaan tapauksen merkitystä syyttäjälaitoksen uskottavuudelle.
– Oikeusministeriö tekee perusteellisen arvion tuomiosta ja tilanteen kokonaisuudesta. Tämän jälkeen teemme ratkaisut jatkotoimenpiteistä, Häkkänen sanoo sähköpostitse STT:lle.
Vastaavaa tilannetta ei ole ollut
Professori Koskinen on erikoistunut virkasuhteiden päättämisiin. Hän on perehtynyt aikaisempiin virkamiesten saamiin tuomioihin ja niiden perusteella määrättyihin seuraamuksiin. Hänen mukaansa vastaavaa tilannetta ei ole koskaan ollut.
– Varoituksen kynnys ylittyy mielestäni selvästi, mutta irtisanomiskynnyksen ylittymisen osalta asia ei ole yhtä selvä. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella voisi päätyä siihenkin, että irtisanomiskynnys ylittyy, Koskinen arvioi.
Hänen mukaansa keskeistä arvioinnissa on se, että Nissinen on johtavassa asemassa.
– Johtavassa asemassa olevilta edellytetään nuhteettomuutta varsinkin virassaan. En usko, että virkaan voitaisiin valita henkilöä, joka olisi syyllistynyt vastaavaan virkarikokseen, Koskinen arvioi.
KKO: Nissisen olisi pitänyt ymmärtää esteellisyys
Nissinen myönsi oikeudessa tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen, mutta kielsi tahallisuuden. Oikeuden mukaan Nissisen tarkoitus ei ollut epäasiallisesti suosia veljensä firmaa. Oikeuden mukaan Nissisen olisi kuitenkin pitänyt asemansa takia ymmärtää olevansa esteellinen, joten oikeus totesi, että kyse on tahallisesta teosta.
– Nissisen on täytynyt käsittää, että hän on ollut esteellinen osallistumaan yhtiötä koskeneiden asioiden käsittelyyn, tuomiossa perustellaan.
Korkein oikeus katsoi, että tekoa ei voitu pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon muun muassa valtakunnansyyttäjän asema ja tehtävät sekä ylimmän syyttäjän oman toiminnan vaikutus koko syyttäjälaitoksen toimintaan.
"Kyse koko syyttäjälaitoksen brändistä"
Teon vaikutukset ovat Koskisen mukaan pitkäkestoisia Nissiselle, joka valtakunnansyyttäjänä muun muassa valvoo muiden syyttäjien toimintaa.
– Jos hän johonkin puuttuu, toimintaa arvioidaan pitkään se muistaen, mitä hän on itse tehnyt. Esimerkiksi se, voisiko hän itse ajaa virkarikossyytettä, on kyseenalaista.
Koskisen mukaan Nissinen joutuisikin jatkaessaan olemaan lähinnä yleishallinnollinen päällikkö.
– Hänen harkintakykynsä kannalta on ongelmallista se, että hänen mukaansa toiminta ei ollut tahallista, mutta tuomioistuin katsoi toisin. Kysymys on luottamuksesta hänen harkintakykyynsä, mutta myös koko syyttäjälaitoksen brändistä, Koskinen sanoo.
Valtakunnansyyttäjä toimii kaikkien syyttäjien esimiehenä
– Syyttäjälaitosta johtaa ylimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä, jonka nimittää tasavallan presidentti.
– Valtakunnansyyttäjä toimii kaikkien syyttäjien esimiehenä. Hän johtaa valtakunnansyyttäjänvirastoa ja ajaisi syytettä esimerkiksi presidenttiä tai valtioneuvoston jäsentä vastaan, jos näitä epäiltäisiin rikoksista.
– VKSV:n tehtävänä on ohjata ja kehittää syyttäjälaitosta ja muun muassa valvoa syyttäjien toiminnan laillisuutta ja yhdenmukaisuutta.
– Valtakunnansyyttäjä muun muassa nimittää kihlakunnansyyttäjät, osallistuu lainsäädännön kehittämiseen ja edustaa syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa.
– Viraston päällikkönä hän voi myös ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian tai määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt.
– Valtakunnansyyttäjän virka perustettiin vuonna 1997, kun Suomeen perustettiin nykyisenlainen syyttäjälaitos.
– Suomen ensimmäisenä valtakunnansyyttäjänä toimi vuosina 1997–2010 Matti Kuusimäki.
– Varatuomari ja oikeustieteen lisensiaatti Matti Nissinen aloitti valtakunnansyyttäjänä vuonna 2010.
– Valtakunnansyyttäjän apuna ja sijaisena toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä.