Suomalaisten terveyteen liittyvissä asenteissa on tapahtunut iso muutos viime vuosien aikana. Tätä mieltä on työterveyslääkäri ja työterveyden professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta.
Reijula sanoo huomanneensa lääkärinä, kuinka kansalaiset laidasta laitaan ovat aiempaa kiinnostuneempia omasta terveydestään.
- Hyvistä elämäntavoista, kuten terveellisestä syömisestä ja liikkumisesta huolehditaan entistä paremmin. En muista, milloin kansalaiset, tupakoijat mukaan lukien, olisivat olleet niin kiinnostuneita omasta voinnistaan. Vastaavaa kehitystä en ole nähnyt aiemmin koko urani aikana.
Osa terveysbuumia ovat erilaiset, kiistellytkin erikoisruokavaliot, kuten karppaaminen, gluteeniton ruokavalio ja paleodieetti. Esimerkiksi urheilijoiden suosiman maitorahkan kysyntä on noussut räjähdysmäisesti viime vuosina.
Viime vuoden lopulla julkaistussa Ylen uutisessa kerrottiin, että ammattitaitoisista personal trainereista on pulaa, Suomen suurimpien sykemittarivalmistajien myynti on ollut kasvussa ja urheilukauppojen noin 1,1 miljardin euron kokonaismyynnistä puolet tulee liikkumiseen ja kuntosaleille tarkoitetuista vaatteista.
Työterveyden professori sanoo, että terveysbuumi on seurausta monista eri tekijöistä. Reijulan mukaan yksi näistä tekijöistä on se, että Suomi seuraa yleistä länsimaalaista kehitystä, jossa omasta terveydestä huolehtiminen korostuu aiempaa enemmän.
Asenteet tupakointia vastaan tiukentuneet
Terveyteen liittyvät asennemuutokset näkyvät myös tiukentuneena suhtautumisena tupakointiin. Samalla tupakoivien määrä laskee jatkuvasti. Se on Reijulan mukaan hyvä esimerkki käynnissä olevasta muutoksesta.
Lännen Median taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan peräti 89 prosenttia suomalaisista kannattaa hallituksen esittämiä isoja veronkiristyksiä tupakkatuotteisiin.
- Sotien jälkeen 80–90 prosenttia miehistä tupakoi. Nykyään miehistä tupakoi päivittäin noin 17 prosenttia ja naisista 13 prosenttia.
Tupakoinnin haittavaikutuksia tutkivan Reijulan mukaan tupakkaveron korotus on erittäin hyvä keino estää nuoria aloittamasta tupakointia. Hän sanoo, että hinnankorotukset vähentävät ylipäätään tupakointia koko väestössä.
Reijula kuitenkin näkee, että suurimmat syyt asennemuutokseen tupakointia – ja muutenkin terveellisempää elämäntapaa kohtaan – ovat peruja hyvästä kasvatustyöstä eri yhteiskunnan sektoreilla.
- Muun muassa päiväkodista, koulusta, nuorisotyöstä, liikuntatoimesta ja kulttuuritoimesta lähtevä kasvatustyö on keskeisessä asemassa. Ei terveydenhuolto ole eikä olisi voinutkaan yksin kantaa vastuuta tällaisesta ohjaus- ja neuvontatyöstä.
Samalla Reijula on huolissaan tilastoista, jotka osoittavat terveyden eriarvoistuvan Suomessa. Pienituloisimman viidenneksen ja hyvätuloisimman viidenneksen välinen elinajanodote on kasvanut Suomessa nopeasti. Muissa tuloluokissa elinajanodote on kasvanut selvästi, mutta pienituloisimpien kohdalla se laahaa lähes paikallaan.
- Hyvinvoivien joukko menee toiseen suuntaan ja heikompiosaisten ja sairaiden toiseen suuntaan. Esimerkiksi tupakoinnin ja alkoholin terveydelliset haitat korostuvat niillä, joilla menee jo entuudestaan huonosti.
Reijula sanoo, että vastuu yhteiskunnan eriarvoistumisen pysäyttämisestä on meillä kaikilla ja käytännön ratkaisuista erityisesti poliitikoilla.