Päiväkodeissa saatetaan nähdä yhä enemmän kiukuttelevia ja aggressiivisia lapsia, jos hallitus päättää kasvattaa päivähoitoryhmien kokoa suunnitelmiensa mukaan. Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo tutkimusten osoittaneen jo 70-luvulta asti, että jos lapsi joutuu ikäänsä nähden liian suureen ryhmään, aggressiivisuus ryhmässä kohoaa.
Aivojen kehitystaso määrittää sen, miten suurta määrää sosiaalisia kontakteja lapsen aivot pystyvät käsittelemään, Keltikangas-Järvinen sanoo. Suuressa ryhmässä kontakteja tulee aivojen kehitystasoon nähden liikaa, jolloin lapsi joutuu turvautumaan selviytymismekanismeihin. Tyypillinen selviytymismekanismi on aggressio, koska se auttaa lasta pitämään puoliaan.
Varhaiskasvatuskoulutuksen johtaja Nina Sajaniemi Helsingin yliopistosta muistuttaa, että lapsi tarvitsee aikuisen tukea stressin säätelyssä. Jos lasta esimerkiksi harmittaa eikä aikuinen ole ohjaamassa, reaktiivisuus saa ylivallan, jolloin lapsi joko taistelee tai pakenee. Tämä saattaa Sajaniemen mukaan johtaa kiusaamisen lisääntymiseen.
- Jos lapsi pääsee kielteisellä käyttäytymismallilla tavoitteeseensa eli saa vaikka haluamansa lelun, käyttäytymismalli vahvistuu. Tämä on lapselle ihan normaalia. Aikuisen pitäisi ohjata tilanne toisenlaiseksi.
Useissa Suomen kaupungeissa järjestetään tänään mielenosoituksia varhaiskasvatukseen suunniteltuja leikkauksia vastaan. Mielenosoitukset alkavat iltakuudelta.
