Vuođđoláhkaváljagoddái sihke sámediggeláhka- ja ILO 169 -soahpamuša ratifiserenevttohusas addojuvvonn cealkámušain ii oktage juridihka professor buktán ovdan, ahte evttohuvvon sápmelašmeroštallan livčče lean vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid vuostá.
Ojanen: "Livčče lean buorre kulturiešmearrideami ovddideami ja ILO 169 ratifiserema dihte"
Helssega universitehta vuoigatvuohtadiehtagiid professor Tuomas Ojanen celkkii vuođđoláhkaváljagoddái, ahte sámediggeláhkaevttohusa dohkkeheapmi livčče lean buorre sihke sámiid kulturiešmearrideami ovddideami ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema dihte.
- Mu oainnu mielde evttohusa sápmelašmeroštallan ja ovttasbargogeatnegasvuođa ásaheapmi livčče lean čielga buorideamit, go veardida evttohusa dálá sámediggeláhkii, oaivvildii Ojanen vuođđoláhkaváljagoddái.
Ojanen mielas sápmelašmeroštallama galgá dulkot ja lohkat oktan mearrádusdahkannjuolggadusaiguin ja vuođustusaiguin.
- In guottit dakkár oainnu, ahte evttohuvvon meroštallan livčče lean čavgasut go dálá meroštallan, dego muhtimat leat oaivvildan. Mu mielas evttohus livčče bastán vástidit dan kritihkkii, maid dálá lága meroštallannjuolggadusaid giellakritera lea ožžon. Evttohuvvon meroštallan livčče nannen joavkoidentifikašuvnna mearkkašumi ja addán buorebut deattu maid iešidentifikasuvdnii, oaivvildii Ojanen.
Suksi: "Livčče ollášuhttán buorebut soahpamuša dálá dulkojumi"
Professorat Martin Scheinin ja Elina Pirjatanniemi deattuheigga guktot iežaska cealkámušain, ahte lea deháleamus, ahte álgoálbmot ieš dohkkeha meroštallama, go ILO-soahpamušasge meroštallojuvvojit joavkkut eaige oktagas olbmot. Professor Markku Suksi jelgii olbmo iešidentifikašuvdnii ja joavkku kollektiivvalaš dohkeheapmái vuođđuduvvi sápmelačča merken válgalogahallamii livčče ollašuhttán sámediggeláhkaevttohusas evttohuvvon hámis buorebut Ovttastuvvan našuvnnaid nállevealaheami heaitimeami guoskevaš soahpamuša dálá dulkojumi. Professorat Kaarlo Tuori , Olli Mäenpää , Mikael Hidén ja Vesa Majamaa eai váldán iežaset cealkámušain beali meroštallamii.
Tästä on kyse
"Selkeä parannus"
Oikeustieteen professorit eivät maininneet lausunnoissaan perustuslakivaliokunnalle, että ehdotettu saamelaismääritelmä olisi ollut ristiriidassa perustuslain tai kv-sopimusten kanssa
Professori Tuomas Ojasen mielestä saamelaiskäräjälain hyväksyminen olisi ollut edistysaskel saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja ILO-sopimuksen ratifioinnin kannalta.
- Saamelaismääritelmä ja yhteistoimintavelvoite olisivat selkeä parannus voimassa olevaan lakiin verrattuna.
